Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Digitaalikameroiden ABC



Digitaalikamerat yleistyvät ja halpenevat, mutta bittikuvat tuskin syrjäyttävät perinteiset paperikuvat.


Digitaalikamera tallentaa kuvat muistikortille, valoherkälle CCD-mikrosirulle (Charge Coupled Device). Muistikorttien kapasiteetti on muutamasta megatavusta aina lähes 100 megatavuun.

Myös korttien hintahaitari on laaja. Halvimmat muistikortit maksavat noin parisataa markkaa, ja niiden kapasiteetti on 4 megatavua. 32 megatavun muistikortti on keskiverto kiintolevyjen hinnoissa eli noin 1000 markkaa.

Suurimman kapasiteetin omaava muistikortti, 96 megatavua, maksaa noin 3500 markkaa. Tarkimmilla resoluutioilla tallennetun kuvan koko on noin 250 kilotavun luokkaa, jolloin 32 megatavun muistikorttiin mahtuu noin 100 kuvaa.

Muistikortteja on myös eri mallisia. CompactFlash-kortti on mikron prosessorin kokoinen. Sen muistikapasiteetti on suurin, eli 96 megatavua. Korttia saa myös pienemmällä muistilla varustettuna, aina 4 megatavusta lähtien.

Memory Stick on nimensä mukaisesti muihin kortteihin verrattuna tikun muotoinen. Myös Memory Stickin kapasiteetti lähtee 4 megatavusta, mutta suuri kapasiteettisin tikku on 32 megatavua.

SmartMedia muistikortti on pinta-alaltaan CompactFlash kortin kokoinen, mutta varsin ohut. SmartMedia-kortin kapasiteetti jää myös 32 megatavuun. Vanhemmisssa digitaalikameroissa on käytetty myös tavallisia levykkeitä. Kameroiden koon kutistuessa on levykkeistä luovuttu.


Jatkuvaa kehitystä

Itse kameroihin tulee jatkuvasti lisää toimintoja ja niiden käyttö helpottuu. Useimmissa kameroissa etsimenä käytetään sekä LCD-näyttöä että perinteistä optista etsintä. Joissakin malleissa ei optista etsintä ole ollenkaan, jolloin toimeen täytyy tulla pelkällä LCD-näytöllä.

Toiminnot ovat siirtyneet valikoista erilaisiin kiertokytkimiin. Näin kameran toimintojen käyttö helpottuu ja nopeutuu. Kameroissa voi olla myös toinen LCD-näyttö, jolla esitetään joitain kameran toimintoihin tai valikoihin liittyviä tietoja.

Digitaalikameroita on sekä omalla että erillisellä salamalaitteella. Oman salamalaitteen omaavien kameroiden virtalähde saattaa loppua hyvinkin pian, jos joudutaan ottamaan paljon kuvia hämärässä tai muuten rajallisessa valossa. Erillisellä salamalaitteella varustettu kamera vie enemmän tilaa ja on painavampi käytössä.

Kameroiden virtalähteenä toimii joko tavalliset paristot tai paremmin käyttöön soveltuvat akut. Akkujen käyttö laskee myös digitaalikameran käyttökustannuksia, jolloin saadaan hieman tasoitusta kalliiseen hankintahintaan.

Akutkaan eivät kestä kohtuuttomia aikoja, joten niiden latauslaite kannattaa pitää saatavilla. Ei ole pessimististä varata reissulle mukaan myös muutama paristo, vaikka akut ovatkin pääasiallisesti käytössä. Mikä sen ikävämpää kuin toimimaton kamera lomareissulla.

Kuvat puretaan mikrolle kaapelilla. Liitäntänä käytetään yleensä sarja- tai USB-porttia. Kuvia purettaessa tarvitaan myös ohjelmisto, joka hoitaa kuvien siirron.

Ohjelmistot osaavat tallentaa kuvat kaikissa yleisimmissä muodoissa. Ohjelmistot tulevat kameroiden mukana, kuin myös kaapelit. Kun kuvat on siirretty mikrolle, voidaan muistikortti tyhjentää.

Mikrolla kuvia voidaan editoida normaalilla kuvankäsittelyohjelmalla, koska kuvat on tallennettu yleisimmillä tiedostomuodoilla. Kuvat vievät tilaa myös kiintolevyllä ja ahkera kuvaaja huomaa pian, että kiintolevyllä on kymmeniä ellei satoja kuvia.

Siksi kuvat kannattaa tallentaa aiheen tai muun tiedon mukaan omiin kansioihinsa, aivan kuten mutkin tiedostot.


Paperitulostaminen arvokasta

Jos bittikuvista halutaan myös paperiversiot, niin kannattaa käyttää kehityspalveluita oman tulostimen sijasta. Tulostimella tulostetut kuvat tulevat huomattavasti kalliimmiksi kuin kehityspalveluiden kautta.

Jos halutaan tulostimella kunnollisia kuvia, joudutaan käyttämään kallista, nimenomaan valokuville tarkoitettua erikoispaperia.

Joihinkin tulostimiin saadaan vaihdettua erillinen foto-patruuna, jolla saadaan erikoispaperin kanssa valokuvat tulostettua paljon tarkempina, fotorealistisina. Mitä suuremmista tulostusmääristä on kyse, sen paremmin hintaero tulee näkyviin.

Kehityspalvelun kautta tilatut kuvat saadaan tarvittaessa myös valmiiksi CD-levylle poltettuna. Näin valokuvat ovat sekä paperiversiona, että arkistoitu CD-levylle.


Harkitse, millaisen tarvitset

Digitaalikameroiden hinnat lähtevät paristatuhannesta markasta aina lähelle kymmentätuhatta. Digitaalikameroihin pätee sanonta, että laadusta joutuu maksamaan. Tämä ei tarkoita sitä, että vain kallein kamera olisi hyvä.

Hintaluokan mukaan kameran erottelukyky ja toimintojen määrä sekä muistikortin kapasiteetti kasvaa. Digikameran valinta riippuu täysin siitä, minkälaiseen kuvaukseen sitä käytetään.

Ei ole mitään järkeä sijoittaa viittätuhatta markkaa kameraan, jolla otetaan satunnaisesti kuvia esim. Web-sivuille. Jos tähän tarkoitukseen halutaan ostaa digikamera, niin siihen riittää vallan mainiosti hintahaarukan halvimmatkin kamerat.

Myös digitaalikameroissa käytettään markkinointikikkoina mitä erilaisimpia oheistoimintoja. Kyseenalaista on, onko digikamerassa olevan Mpeg-videon ja ääniviestien tallennusmahdollisuudelle jotain järkevää käyttöä.

MIKA KULMALA
24.9.1999


Ajassa -sivulle