Näin syödään EU-maissa
Kaikkien EU-maiden kansalaiset syövät keskimäärin entistä enemmän eläinkunnan tuotteita, kasviksia ja hedelmiä. Myös pikaruokaloiden suosio on lisääntynyt voimakkaasti.Sen sijaan erot niin lihan, kasvisten tai hedelmien vuosittaisessa kulutuksessa henkeä kohden ovat edelleen suuria. Sama koskee monia muitakin elintarvikkeita.
Tämä kävi ilmi, kun professori Antti Ahlström Helsingin yliopistosta esitteli torstaina EU-maiden elintarvikeasiantuntijoiden kokouksessa vastavalmistunutta selvitystä Mitä eurooppalaiset syövät.
Kun kreikkalaiset popsivat kasviksia keskimäärin 203 kiloa henkeä kohden vuodessa, perää pitävät ruotsalaiset ylsivät vain noin 65 kiloon.
Paljon parempi tilanne ei ole Suomessa, jossa vuosilta 1994-1996 laskettu kasvisten vuosikulutus oli hieman päälle 66 kiloa.
Ahlström kuitenkin muistutti, että parikymmentä vuotta sitten suomalaiset söivät kasviksia noin 15 kiloa vuodessa. Hyvä kehitys on yllättänyt hänetkin.
Todelliset erot voivat näkyä kodin ruokapöydässä
Ahlström tähdensi, että nykyisiin tilastoihin perustuva tieto ei kuitenkaan anna riittävän hyvää kuvaa yksittäisen kuluttajan ruokailutottumuksista ja maidenkin kunnollinen vertailu on vaikeaa.
Hänen mukaansa ruokaan liittyviä tilastoja olisikin saatava yhdenmukaistettua, jotta niitä voitaisiin käyttää ravinnon ja terveyden välisten kytkösten osoittamiseen.
Ahlström muistutti, että jo nyt todellinen ero voi nousta kotoisessa ruokapöydässä, kun perinteistä suomalaista ruokavaliota noudattavan isän vastapuolella istuukin kasvisruokaa syövä tytär.
Hänen näkemyksensä mukaan tätä kautta
tapahtuva pirstaloituminen tulee vain
lisääntymään, vaikka kulutuserot väestötasolla
pienentyvät kansainvälistymisen myötä.
- Olisikin mielenkiintoista tutkia, mitä esimerkiksi
korkeakouluopiskelijat eri maissa syövät, hän
puntaroi.
Yhdenmukaistumiseen kuuluu eteläeurooppalaisen keittiön levittäytyminen pohjoiseen. Toisaalta Pohjolan joukkoruokailu valuu koko aja etelämmäs. Siihen lasketaan mm. työpaikka- ja kouluruokailu.
- Jokainen suomalainen - lapset mukaan lukien - syö vuodessa keskimäärin noin 130 ateriaa kodin ulkopuolella, Ahlström huomautti.
Turha nimitellä hampurilaisia roskaruuaksi
Anttilan mukaan pikaruokailun yleistyminen on yksi selvä trendi Euroopassa. Hänen mielestään paljon parjatut hampurilaiset ovat kuitenkin paljon mainettaan parempia.
Pikaruokaloiden ruokaa on kohtuutonta nimittää roskaruuaksi, koska se on varsin korkealaatuista, maukasta ja ravintoarvoltaan tyydyttävää, hän tiivisti.
Ahlström mukaan tämä ei tarkoita, etteikö
pikaruokailustakin löydy pohdittavaa.
- Onko ruuan hotkiminen muutamassa minuutissa
toivottava kehityssuunta. Sitä sietää miettiä, hän
sanoi.
Hänen mukaansa pikaruokaloiden suosio erityisesti nuorten keskuudessa ei perustu ruuan vetovoimaan, vaan sosiaaliseen kanssakäymiseen kavereiden kanssa.
Kaikesta huolimatta Ahlström toivoo, että tulevaisuudessakin nuoret voivat nauttia EU-alueen alueellisista tai paikallisesta ruokakulttuureista.
Suomi ja Ruotsi maidon ja kahvin hörppijöitä
Selvityksen mukaan Pohjoismaat pitivät kärkitiloja niin maidon kuin kahvin juonnissa. Suomalaiset joivat kahvia 10,8 litraa vuodessa.
Paljon heikommaksi eivät jääneet ruotsalaisetkaan: kakkostila tuli 10,5 litralla. Perää pitävät irlantilaiset eivät yltäneet edes 2 litraan.
Maitoa ruotsalaista kohti kului noin 360 ja suomalaisilta noin 350 litraa. Hännillä olleet espanjalaiset tyytyivät juomaan maitoa noin 160 litraa vuodessa.
STT-IA
24.9.1999
