Yrityselämän viidakon lait
Nopeasti kasvavat gaselliyritykset takovat tulosta, mutta eivät vielä työpaikkoja
Vastoin oletuksia teknologiayritysten osuus kaikkien alojen nopean kasvun yrityksistä on vain viisi prosenttia. Nopeasti kasvavat yritykset ovat kiinnostavia, koska niiden oletetaan luovan kiihtyvällä kasvuvauhdillaan myös työpaikkoja. Tätä odotusta pidetään kuitenkin ylioptimistisena.Teknillisen korkeakoulun professori Erkko Autio on tutkinut Suomen "gaselleja", kuten nopeasti kasvavia pieniä ja keskisuuria yrityksiä on ruvettu nimittämään. Yritys saa "gasellin" arvon, kun sen liikevaihto kasvaa vähintään kolmena peräkkäisenä vuonna jatkuvasti yli 50 prosenttia. Suomessa tällaisia yrityksiä on kirjattu 412.
Nopean kasvun yritysten jakauma toimialoittain vastaa kutakuinkin koko yrityskannan jakautumista eri toimialojen kesken.
Aution mukaan Suomen gaselleilla on kuitenkin selvästi muita yrityksiä parempi kyky työllistää ja tuottaa liikevaihtoa. Näyttää myös siltä, että nopeasti kasvavilla teknologiayrityksillä on potentiaalia taloudellisen kasvun moottoreiksi.
Professori Erkko Autio on näin toiveikkaampi kuin nopeasti kasvavia pk-yrityksiä tutkinut kollegansa, Jönköpingin yliopiston professori Per Davidsson. Davidsson vieraili kauppa- ja teollisuusministeriön ja Euroopan komission järjestämässä pk-yritysfoorumissa.
Davidsson arvioi, etteivät nopeasti kasvavat yritykset välttämättä luo kipeästi kaivattuja työpaikkoja. Hänen mukaansa pieniin kasvaviin yrityksiin siirtyy usein muista yrityksistä ulkoistettuja toimintoja.
Davidsson varoitteli yliarvioimasta gasellien merkitystä ja toisaalta aliarvioimasta hitaasti kasvavien yritysten, "hiirten", merkitystä.
Yrityselämän analyyseihin valjastetaan kernaasti viidakon lakien lisäksi myös eläinkuntaa kuten norsuja, tiikereitä tai apinoita.
Kaikki eivät haluakaan kasvaa
Davidssonin näkemyksen mukaan hitaammin kasvavat yritykset ovat useimmiten valinneet tietoisesti oman tiensä. Ne eivät yleensä ole halukkaita ottamaan ulkoista pääomarahoitusta tai lainaa investointeihinsa, mitä Suomessa on erityisesti arvostellut kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen.
Hitaasti kasvavien yritysten johdossa halutaan Davidssonin käsityksen mukaan pitää toiminnan hallinta omissa käsissä, ja tähän on syytä tyytyä. Kaikenlaisia yrityksiä tarvitaan.
Davidsson kehottaakin turvaamaan yritysten tarvitsemat palvelut sen sijaan, että tuijotetaan niiden kasvulukemia. Saamalla yhä useampia yrityksiä tuottoisiksi, rakennetaan taloudellisen kasvun perustaa.
Kasvu on erittäin keskittynyttä
Professori Erkko Aution mukaan tukkumyynti, rakennusala ja koneteollisuus korostuvat toimialoina, kun tarkastellaan nopeasti kasvavia suomalaisia yrityksiä. Aliedustettuna sen sijaan ovat kuljetusala, hotelli- ja ravintola-ala sekä kiinteistövälitys.
High tech -yritykset eivät siis olekaan yliedustettuina gasellien joukossa. 412 gasellista vain viitisen prosenttia eli 23 täyttää gasellin tunnusmerkistön. Näistä 12 on software-yrityksiä ja seitsemän korkean teknologian yritystä. Viimeksi mainituilta kirjataan kuitenkin kovimmat kasvulukemat.
Viisi suomalaisgasellia eli yksi prosentti saa tililleen 35 prosenttia kaikista uusista työpaikoista Viiden gasellin yhteenlaskettu liikevaihto kattoi 44 prosentin osuuden kokonaisvaihdosta. Gasellit ovat keskittyneet myös sijainniltaan. Useimmat löytyvät pääkaupunkiseudulta.
Liikanen paljon vartijaksi
Euroopan talousalueella on 19 miljoonaa yritystä. Näistä vain kahdeksan miljoonaa on suuria yrityksiä. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on siten keskeinen merkitys työllistäjänä. Esimerkiksi seuraavan EU-puheenjohtajamaan Portugalin yrityksistä 99 prosenttia on pk-yrityksiä.
EU-komissaarien uuden työnajon mukaisesti komissaari Erkki Liikanen johtaa EU:n yrityspolitiikka- ja tietoyhteiskunta-asioita.
Komissio on järjestellyt toimintojaan uudelleen yrityspolitiikan tehostamiseksi. Teollisuudesta, pienistä ja keskisuurista yrityksistä sekä innovaatiopolitiikasta vastanneet pääosastot on yhdistetty yhdeksi pääosastoksi, joka kattaa niin suuret kuin pienetkin yritykset.
Tämän uuden pääosaston tehtävänä on keskitetysti edistää yrityspolitiikkaa ja kilpailukyvyn edellytyksiä EU:n alueella. Liikanen on kehottanut jo pohtimaan toimia, jolla yhä useammat nuoret saataisiin suopeaksi yrittäjyydelle.
Liikanen on myös luvannut ensitöikseen käynnistää uusien tietoliikennealan lainsäädäntöhankkeiden valmistelun. Komissio joutuu täten arvioimaan, miten se haluaisi kehittää taajuushallintoa, yksityisyyden suojaa, yleispalveluita ja paikallisverkkokilpailua.
EU:n pienten ja keskisuurten yritysten etujärjestöjen katto-organisaation UEAPME:n puheenjohtaja italialainen Andrea Bonetti toteaa, että pk-yritysten kannustaminen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen on kovin vaikeata niin kauan kun verotus ja työmarkkinoiden asenteet pysyvät nykyisellään.
Työmarkkinajärjestöjen jäykkyys johtuu Bonettin mukaan työlainsäädännön jäykkyydestä, joten muutosvetoomusten osoite on kansalliset hallitukset. Vallitseva työllisyyspolitiikka pyrkii Bonettin mielestä pikemmin turvaamaan nykyiset työpaikat sen sijaan, että joustavuutta lisäämällä luotaisiin mahdollisuuksia uusien syntymiselle.
MARGIT HARA
24.9.1999
