Koulutuksen harmonisointikeskustelussa ristiriitaisia kantoja

Suomen Ylioppilaskuntien liitto, SYL, ja Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto, Samok ry, järjestivät maanantaina Helsingissä asiasta ensimmäisen julkisen keskustelun Suomessa.

EU:n integraation edettyä on koulutuksen osalta tultu tilanteeseen, jossa on arvioitava, missä määrin Euroopan valtioiden koulutusjärjestelmiä yhdenmukaistetaan.

EU:n roolista eurooppalaisen koulutuksen keskitettynä ohjaajana keskusteltiin jo 1970-luvulla ja viimeksi vuoden 1998 alussa. Molemmissa yhteyksissä EU:n puuttuminen kansallisiin koulutusjärjestelmiin torjuttiin voimakkaasti.

Italian, Ranskan, Saksan ja Iso-Britannian opetusministerit allekirjoittivat kesäkuussa 1998 nk. Sorbonnen julistuksen, jossa asetettiin tavoitteeksi Euroopan koulutusjärjestelmien harmonisointi. Tämän vuoden kesäkuussa 30 Euroopan maata allekirjoitti nk. Bolognan julistuksen, jossa yhdentymiskehityksen suuntaviivojen kehittelyä jatkettiin.

Bolognan kokouksessa valiteltiin julistuksen yleistä luonnetta ja Euroopan komission pyynnöstä Suomi otti yhdenmukaistamiskehityksen käytännön suunnittelun EU-puheenjohtajakautensa asialistalle. Epävirallinen opetusministerineuvoston kokous Tampereella on ensimmäinen virallinen EU-kokous, jossa koulutusjärjestelmien yhdenmukaistamista käsitellään.

SYL:n mukaan on todennäköistä, että Eurooppaan on syntymässä yksi yhtenäinen koulutusmalli, jossa vähintään koulutuksen raamit harmonisoidaan. Edelleen liiton mukaan on todennäköistä, että Eurooppaan syntyy yhtenäinen tutkintomalli (alempi-, ylempi- ja tohtorintutkinto), joka lisää painetta yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreiden yhdistämiseen.

Vaihtelevia kantoja

Nykyisin ammattikorkeakoulun yksikkönä toimivan entisen Helsingin teknillisen oppilaitoksen tiloissa järjestetylle harmonisaatiokeskustelulle oli leimallista jonkinasteinen käsitteiden sekavuus. Julkista keskustelua asian tiimoilta on käyty Suomessa vasta vähän, eikä peruslähtökohdistakaan olla yksimielisiä.

Opetusneuvos Anita Lehikoinen opetusministeriöstä haluaisi lopettaa kokonaan puhumisen harmonisaatiosta. Hänen mukaansa Suomen olisi kuitenkin oltava valmis nykyistä pidemmälle menevään integraatioon myös koulutuskysymyksissä, koska hallituspolitiikka on yleisestikin ollut hyvin euromyönteistä.

- Ei ole mitään EU-yhteistyöllä tehtyjä julistuksia, Lehikoinen muistutti.
- Suomessa duaalimalli on uusi ja reagointiherkkyys suuri. Tässä ei haluta hälventää eroja korkeakoulusektorien välillä, Lehikoinen sanoi.

Helsingin Ammattikorkeakoulun johtavan rehtorin, Timo Luopajärven mielestä Bolognan julistus sattui Suomen kannalta huonoon aikaan.

- Bolognan julistuksen ajoitus oli Suomen kannalta hankala. Ei ollut mahdollista jäädä ulkopuolelle, koska on oltava mukana eurooppalaisessa kehityksessä, Luopajärvi arvioi.
- Julistus on ainakin tahdonilmaus, joka ei voi olla sitomatta Suomea, hän sanoi.

Luopajärvi kaipasi myös keskustelua sisällöistä.
- Ammattikorkeakoulujen historia on nuori ja alakohtainen keskustelu olisi tärkeää. Suuret rakenteelliset muutokset voivat heikentää laadun kehittämistä, hän arvioi.

Eurooppalainen malli Suomen kannalta arveluttava

Korkeakoulutuksen harmonisoinnin yhtenä uhkana Suomen kannalta on nähty koulutuksen tason lasku, koska painotus olisi eurooppalaisessa mallissa erilainen kuin Suomessa.

Rehtorien neuvostoa edustanut rehtori Petteri Paronen suhtautuu epäilevästi alemman korkeakoulututkinnon aseman vahvistamiseen.
- Painopiste kolmen vuoden tutkinnossa arveluttaa. Tässä voi tulla ristiriitaa ja on oltava tarkkana, Paronen sanoi.

Myös opettaja Toni Sulameri Satakunnan ammattikorkeakoulusta arveli, ettei kolmen vuoden tutkinto sovellu Suomen malliin.

Paronen näkee harmonisaatiokeskustelun laajemmassa viitekehyksessä eurooppalaisessa integraatiossa.
- Pitäisi huomioida eurooppalainen integraatio kokonaisuudessaan, nythän puhutaan jo esimerkiksi verotuksen harmonisoinnista, Paronen muistutti.

- Bolognan julistus on rakenteiltaan tiukempi kuin toivottiin. Suomen on oltava eturivissä linjauksissa. Duaalimallin on vahvistuttava, hän sanoi.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoita edustavan SAMOK ry:n puheenjohtaja Sami Aalto kuulutti edelleen keskustelua harmonisaation sisällöstä.
- Kansainvälinen liikkuvuus ja kulttuurien ymmärtäminen on tärkeää, mutta harmonisaation sisällöstä ei ole käyty keskustelua, hän sanoi.

- Kansainvälinen malli viittaa mahdollisesti duaalimallin murtumiseen. Suomessa on nuori järjestelmä, joka hakee muotoaan. Tarvitaan keskustelua siitä, mihin ollaan menossa. Eurooppalaista kilpailukykyä ei saa nostaa kansallisen kilpailukyvyn edelle, Aalto muotoili.

Ulkomaat houkuttelevat yhä enemmän

Yksi suuri kysymys puhuttaessa suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tulevaisuudesta on opiskelijoiden sijoittuminen työmarkkinoilla.

Opetusministeriön tavoite, että korkeakoulutuksen saisi 70 prosenttia kustakin ikäluokasta vaikuttaa verraten suurelta ja toisaalta kansainvälistyminen houkuttelee yhä useampia lähtemään töihin ulkomaille.

Panelisteista Toni Sulameri uskoi, ettei kovin moni edes haluaisi töihin ulkomaille. Kuitenkin esimerkiksi ulkosuomalaisten Emigrantti -julkaisu uutisoi taannoin, että nyt valmistuvista jo joka kymmenes lähtee ulkomaille töihin ja suomalaisissa suuryrityksissä mietitään keinoja, millä korkeasti koulutettuja saataisiin jäämään kotimaahan.

Rehtorien neuvoston Paronen arvioi, ettei korkeakoulutettujen määrää ole syvällisesti mietitty.

Harmonisaatioon kriittinen SYL kaipaisi selkeämpää vertailtavuutta

SYL linjasi keväisessä liittokokouksessaan kannan, jonka mukaan opiskelijoiden, tutkijoiden ja työvoiman liikkuvuuden tuomiin vaatimuksiin on vastattava, mutta koulutusjärjestelmien yhdenmukaistaminen ei ole näihin oikea ratkaisu.

Ylioppilaskuntien liitossa toivottiinkin, ettei Suomi olisi allekirjoittanut Bolognan julistusta.

Samoin SAMOK vastusti päätösasiakirjan allekirjoittamista perusteluinaan sen tähtäävän tutkinnon sisältöjen yhteneväisyyteen, jolla ei edistetä minkään maan kilpailukykyä eikä työllistymistä - puhumattakaan koulutuksen laadun kehittämisestä.

Nyt harmonisaatiokeskustelun kuitenkin edetessä SYL peräänkuuluttaa harmonisaatio-termin sisällöllistä selkeyttämistä. SYL:n mukaan termiä on käytetty hyvin jäsentymättömästi ja kuvaamaan erilaisia prosesseja.

Vaikka SYL vastustaa edelleen kansainvälisten tutkintojen rakenteen harmonisointia, se kannattaa tutkintojen kansainvälistä tunnustamista ja läpinäkyvyyttä helpottavia toimia.

SYL:n mukaan koulutusjärjestelmät on nähty kansallisiksi kysymyksiksi, ja koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja toimivuutta lisääviin toimenpiteisiin on katsottu olevan parhaimmat edellytykset kansallisella tasolla.

SYL:n piirissä nähtäisiinkin tarpeelliseksi pohtia entistä tarkemmin kansallisen koulutusjärjestelmämme rakennetta ja sen suhdetta muihin eurooppalaisiin koulutusjärjestelmiin.

SYL kannattaisi sisältöjen kuvaamisen harmonisointia, jossa etsittäisiin yhteistä kieltä kuvaamaan tutkintojen tuottamia ydinvalmiuksia ja sitä kautta parannettaisiin tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta.

Edelleen SYL tukee erilaisia kotimaisia koulutusjärjestelyjä, kuten riittävää vieraan kielen- ja vieraalla kielellä tapahtuvaa opetusta, joilla vahvistetaan koulutuksen kansainvälisyyttä.

Tuhatkunta painottaa kansallista lähtökohtaa

Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta on pitkälti samoilla linjoilla kuin SYL. Puheenjohtaja Tatu Rauhamäen mukaan tutkintojen vertailtavuus ja suoritusten korvaavuus ovat olennaisia kysymyksiä.

Niinikään hän haluaisi harmonisaatiokeskustelussa käytettävät termit huomattavasti nykyistä selkeämmiksi. Tuhatkunnan perusasenne harmonisaatioon on kriittinen.

- Tuhatkunta ei kannata tutkintorakenteiden harmonisointia. Kansallinen lähtökohta on tärkein, Rauhamäki linjaa.

MIKKO LAITINEN
24.9.1999

Kotimaa -sivulle