Mahdollisuus erottaa kunnan luottamusmiehiä ja johtajia tuli tarpeeseen
Kunnissa on sovellettu laillista oikeutta erottaa tarpeen vaatiessa kunnanhallitus tai muu valittu toimielin. Uuden kuntalain suoma oikeus on myös tullut tarpeeseen, sanotaan valtioneuvoston eduskunnalle annettavassa selonteossa.
Sen jälkeen kun laki tuli voimaan vuonna 1995 on
erottamista sovellettu toistakymmentä kertaa.
Erottamisen syyt ovat vaihdelleet valtuuston ja
hallituksen luottamuspulasta yksittäisen
luottamushenkilön toimintaan.
Selonteossa arvioidaan kuntalain toimineen
yleisesti ottaen melko hyvin. Kuntien omaa
päätösvaltaa on lisätty ja kunnan organisaatio
jätetty kunnan oman harkinnan varaan.
Kunnat ovat niin ikään käyttäneet lain suomaa
oikeutta nimittää kunnanjohtajat vain
määräajaksi. Kunnanjohtajia on voitu myös
erottaa laajemmin perustein.
Määräaikaisessa virkasuhteessa on tällä hetkellä
60-70 kunnanjohtajaa. Irtisanomisia on
käynnistelty 20-30 kunnassa. Vireille tulleiden
tapausten määrä on ollut hallituksen mielestä
yllättävää. Kunnanjohtajien oikeusturvaa onkin
ryhdytty parantamaan uusilla säännöksillä.
Oikeuteen saakka menneet tapaukset ovat
toisaalta kestäneet myös juridista arviointia eli
ero on pysynyt.
Taloudellisen laman ja myöhemmin uuden
kuntalain myötä kunnan ammattijohtoon on
kasautunut monenlaisia paineita. Toisaalta on
haluttu kunnanjohtajilta tulosvastuuta ja toisaalta
on haluttu heille riippumatonta asemaa, jotta he
voivat tehdä vaikeitakin ratkaisuja kuntalaisten
parhaaksi.
Sellaistakin on kunnista esitetty, että
kunnanjohtajilla tulisi olla selkeä poliittinen
vastuu. Pisimmälle vietynä kunnanjohtaja
valittaisiin kuntalaisten äänin ja hän toimisi
suoraan heidän valtuuttamanaan.
Osallistumista ja tiedottamista
Kansalaisten osallistumista on uuden lain myötä
haluttu edistää kunnissa. Tästä ei ole saatu
juurikaan tuloksia. Sen sijaan tiedottamista on
lisätty merkittävästi kunnissa.
Kuntien välinen yhteistyö on muuttunut laajaksi
nimenomaan sairaaloitten osalta, mutta edelleen
siinäkin on kehittämisen varaa, arvioidaan
selonteossa.
Kunnissa ei ole vielä päästy yhtenäiseen
kunnalliseen työsopimussuhteeseen.
Henkilöstöstä 56 prosenttia on virkasuhteessa ja
44 prosenttia yksityisoikeudellisessa
työsuhteessa.
Kuntalaissa on luovuttu
kurinpitomenettelystä. Sen sijaan viranhaltijalle
voidaan edelleen antaa kirjallinen varoitus. Sen
lisäksi virkaan liittyy rikosoikeudellinen ja
vahingonkorvausvastuu.
Uuden kuntalain myötä ovat myös viranhaun
kansalaisuusrajoitukset poistuneet. Siitä ei ole
aiheutunut kunnissa ongelmia.
STT-IA
24.9.1999
Politiikka -sivulle
|