Linus Torvalds: Avoimet verkostot vaihtoehto suuryhtiöille
Viime aikojen jättimäisten yritysfuusioiden perusteella voisi päätellä, että globaalissa
taloudessa menestyvät vain suuret ja kauniit. Suomalaisen tietotekniikkaneron Linus Torvaldsin mielestä asetelma ei kuitenkaan ole aivan näin mustavalkoinen.
- Iso koko tuo myös ongelmia; kuolivathan
dinosauruksetkin sukupuuttoon. Pienten yritysten
etu on, että niissä voidaan kokeilla rohkeammin
uusia asioita, tähdensi Torvalds torstaina Espoon
Otaniemessä järjestetyssä seminaarissa.
Kalifornian Piilaaksossa asuva ja työskentelevä
Torvalds katsoo, että pienten yritysten voimavarat
saadaan parhaiten käyttöön, kun ne muodostavat
avoimesti toimivia ja epämuodollisia verkostoja.
Juuri tällaiseen vuorovaikutukseen perustuu
Torvaldsin alullepaneman, Microsoftin haastajaksi
nimetyn Linux-käyttöjärjestelmän syntyminen.
Nykyään Linux leviää huimaa vauhtia
kansainvälisessä yritysmaailmassa.
- Emme alun perin suunnitelleet erityisiä
toimintamalleja, vaan kaikki eteni omalla
painollaan. Näin jälkeenpäin olemme yrittäneet
järkeillä, mikä tässä meni oikein, Torvalds kertoo.
Avoimuus joutuu helposti koetukselle
Nopea kehitys ei ole ominaista vain tietotekniikan
alalla, vaan koskettaa myös perinteistä
teollisuutta. Torvaldsin mukaan esimerkiksi autot
ovat nykyään niin monimutkaisia vempaimia, että
vain harva jos kukaan hallitsee ne
kokonaisuudessaan.
- Jopa autonoven valmistaminen on
huippuvaikeaa. Siksi autoteollisuuden suuryhtiöt
eivät tee niitä yksinään, vaan harjoittavat
yhteistyötä, Torvalds huomauttaa.
Suuryhtiöiden yhteistyömallit poikkeavat kuitenkin
olennaisesti niistä toimintatavoista, joiden
pohjalta Linux-käyttöjärjestelmä luotiin.
Torvalds
näkee avoimen vuorovaikutuksen eräänlaisena
symbioosina, jossa jokainen antaa ja
vastaanottaa tietoja, kätkemättä osaamistaan.
- Monissa yrityksissä avoimuuden rajat tulevat
nopeasti vastaan. Muita ei haluta päästää liian
lähelle, Torvalds myöntää.
Hänen mielestään sisäänpäinkääntyvä asenne
kuitenkin vesittää avoimen vuorovaikutuksen
tuomat hyödyt. Suljetuissa ympäristöissä asiat
eivät kehity yhtä jouhevasti, etenkään kun
ratkaistavana on puhtaasti teknisiä ongelmia.
Spontaanisti toimivien verkostojen leviämistä
rajoittaa se, että niiden tuloksena syntyvillä
aikaansaannoksilla rahastaminen on usein
hankalaa. Pulman ratkaisemiseksi Torvalds ei näe
muuta vaihtoehtoa kuin tehdä parhaita
mahdollisia tuotteita ja hankkia niillä mainetta.
Kun nimi on tunnettu, ihmiset myös maksavat
tuotteesta.
Linuxin etu räätälöitävyys
Ainakin Linux-käyttöjärjestelmän menestys
todistaa, että Torvaldsin opeilla on mahdollista
pärjätä. Monet käyttäjät pitävät Linuxia alansa
parhaana tuotteena. Nimenä siitä on tullut niin
vetovoimainen, että käyttäjämäärä kasvaa
jatkuvasti.
Alun perin Linuxilla ei ollut tarkoitus lyödä
rahoiksi, mutta nyt myös sijoittajat uskovat
Linuxiin. Selvä esimerkki tästä nähtiin, kun
Linux-yhteisöön kuuluva amerikkalaisyhtiö Red
Hat listautui elokuussa. Kuukausi listautumisen
jälkeen Red Hatin pörssiarvo oli hulppeat
kahdeksan miljardia dollaria.
Linux-käyttöjärjestelmä kilpailee Microsoftin
Windows NT:n kanssa esimerkiksi
verkkopalvelimien ja sähköpostipalvelimien
ylläpidossa.
Yritysasiakkaat ovat tehneet
Linuxista maailman nopeimmin kasvavan
käyttöjärjestelmän, mutta yksityiskäyttäjien
piirissä sen etenemistä haittaa monimutkaisuus.
- Tekniset ihmiset arvostavat hiukan eri asioita
kuin tavalliset ihmiset. Taitaa olla niin, että
pc-maailmaan tottunut tavallinen ihminen ei edes
osaa ihmetellä, jos tietokonetta joutuu virheiden
vuoksi vähän väliä sulkemaan ja avaamaan,
Torvalds uskoo.
Linuxin menestyksen salaisuus yritysmaailmassa
perustuu Torvaldsin mukaan paljolti siihen, että
sitä on mahdollista räätälöidä mitä erilaisimpiin
tarpeisiin.
- En kyllä olisi aikanaan voinut edes kuvitella,
mitä kaikkia tarpeita ihmisillä on, Torvalds
myöntää.
Tiedotusvälineet ovat hanakasti maalanneet
Torvaldsista kuvaa Microsoftin ja Bill Gatesin
ylivallan murtajana. Mies itse ei tällaisesta
tyypittelystä piittaa, joskin myöntää, että
seminaariyleisön saa helposti nauramaan
Microsoftia mollaamalla.
- En mielestäni edusta mitään anti-Microsoftia.
Jos ajatellaan pelkästään teknistä puolta, niin
Microsoft ei ole mitenkään erikoinen, Torvalds
huomautti - ja sai seminaariyleisöltä raikuvat
naurut.
STT-MH
24.9.1999
Talous -sivulle
|