Opintolaina jäänyt hoitamatta yli 30 000 henkilöllä
Opintolainan takaisinmaksu on muodostunut ongelmaksi yhä useammalle 90-luvun aikana. Ongelmatapausten määrä on pysynyt suurena, vaikka työllisyystilanne on parantunut kertoo Kelan tiistaina julkistama tutkimus.
Kansaneläkelaitoksen
teettämien tutkimusten mukaan monet opiskelijat eivät ole
ymmärtäneet opintolainaan liittyviä velvoitteita. Heillä ei ole myöskään
ollut kykyjä selviytyä taloudellisista vaikeuksista.
1990-luvun alkupuolen opintotukiuudistuksissa opintorahan tasoa
korotettiin, mutta opintolaina muodostaa yhä merkittävän osan
opintotuesta.
Opintolainoille myönnetään valtiontakaus, mutta lainan
korosta ja muista lainaehdoista sopivat opiskelija ja pankki. Jos
opintovelallinen ei maksa korkoja tai lyhennystä, Kansaneläkelaitos
(Kela) maksaa pankin saatavat valtiontakauksen perusteella.
Ongelmat tulivat 90-luvulla
Maksuongelmat olivat harvinaisia 90-luvulle tultaessa. Vuosittaiset
takausvastuumenot olivat alle 20 miljoonaa markkaa ja niiden osuus
koko opintolainakannasta oli 0,2-0,3 prosenttia. Talouslaman myötä
takausvastuumenot moninkertaistuivat.
Viime vuosina parantunut
työllisyystilanne ei ole kuitenkaan kääntänyt kehityksen suuntaa.
Takausvastuumenot ovat yhä yli 100 miljoonaa markkaa vuodessa ja
niiden osuus koko lainakannasta on vakiintunut 1,1-1,4 prosentin
tasolle.
Vuonna 1998 Kelalla oli perittävänään noin 31 000 hengen pankeille
maksetut opintolainat. Perittävä markkamäärä oli yhteensä 920
miljoonaa markkaa, josta korkojen osuus oli noin 150 miljoonaa
markkaa. Pankkien hallussa oleva opintolainojen kokonaispääoma oli 9
700 miljoonaa markkaa yhteensä 390 000 opintovelalliselta.
Kelan teettämien tutkimusten tarkoituksena oli selvittää, mistä johtuvat
opintovelallisten edelleen yleiset maksuvaikeudet. Tutkimusprojekti
sisälsi Kelassa tehdyn rekisteriselvityksen, tutkijana Pekka
Ruotsalainen, ja Kuluttajatutkimuskeskuksessa tehdyn
kyselytutkimuksen, tutkijana Anna-Riitta Lehtinen.
Nuorilta miehiltä jää laina hoitamatta
Rekisteriselvityksen mukaan maksuvaikeuksia oli suhteellisesti
useammin nuorilla, ammattioppilaitoksessa opiskelleilla miehillä.
Takausvastuuseen joutuneet opintovelalliset olivat iältään vuosi
vuodelta nuorempia.
- Ongelmat olivat myös keskittyneet
oppilaitosryhmiin, joissa opiskelevat ovat muita nuorempia: ammatti- ja
kauppaoppilaitokset sekä kansanopistot. Korkea-asteen koulutus
näyttäisi antavan parhaimman "suojan" maksuvaikeuksilta.
Yliopisto-opiskelijoista takausvastuuseen oli joutunut 0,4 prosenttia
lainaa nostaneista, kun ammattioppilaitoksen opiskelijoilla vastaava
osuus oli 3,7 prosenttia.
Kyselytutkimus syvensi ongelmaryhmäläisten profiilia. Heitä verrattiin
opintovelallisiin, jotka olivat hoitaneet opintolainansa.
- Ongelmaryhmäläisissä oli enemmän naimattomia ja eronneita sekä
kyselyhetkellä työttömiä tai lomautettuja. Merkittävää oli myös se, että
ongelmaryhmäläiset olivat vähemmän motivoituneita opinnoissaan. He olivat myös rahoittaneet opintonsa muita useammin opintolainalla,
koska vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ei ollut.
Konkreettisena kehittämisalueena tutkimuksessa korostuivat nuorten
puutteelliset valmiudet hoitaa laina- ja yleensä talousasioitaan. Monet
kokivat, että he olivat saaneet tai nostaneet opintolainaa liian helpolla.
- Neljäsosa ongelmaryhmäläisistä ei ollut lainaa nostaessaan neuvotellut
lainkaan lainasta ja sen ehdoista. Saman suuruinen joukko oli
neuvotellut, mutta olisi toivonut saavansa enemmän tietoa.
Tietämyksen ja tiedotuksen puute ilmeni myös takaisinmaksuvaiheessa. Hyvin monille opintolainan takaisinmaksu oli
tullut yllätyksenä, eikä mahdollisuuksia maksujärjestelyjen tekemiseen
osattu käyttää.
- Tutkimustulokset kertovat toisin sanoen siitä, että opintolaina
opintotuen osana turvaa opiskeluaikaisen toimeentulon myös niillä,
joilla ei ole perheen tai työmarkkinoiden tuomaa muuta taloudellista
turvaa.
Samalla opintolaina saattaa olla yksi osatekijä, joka
vaikeuttaa elämän järjestämistä opintojen jälkeen, jos omat tai
ympäristön tarjoamat elämän hallinnan välineet ovat puutteelliset Kelan tutkimuksessa arvioidaan.
- Tämä korostuu erityisesti, jos opinnoista on puuttunut työllistymiseen
tähtäävä tavoitteellisuus. Opintolaina jää helposti hoitamatta myös
silloin, kun työtä ei yrityksistä huolimatta saa eli opiskelusta ja
opintolainasta ei ole ollut konkreettista hyötyä.
IA
24.9.1999
Kotimaa -sivulle
|