Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Opintolaina jäänyt hoitamatta yli 30 000 henkilöllä



Opintolainan takaisinmaksu on muodostunut ongelmaksi yhä useammalle 90-luvun aikana. Ongelmatapausten määrä on pysynyt suurena, vaikka työllisyystilanne on parantunut kertoo Kelan tiistaina julkistama tutkimus.


Kansaneläkelaitoksen teettämien tutkimusten mukaan monet opiskelijat eivät ole ymmärtäneet opintolainaan liittyviä velvoitteita. Heillä ei ole myöskään ollut kykyjä selviytyä taloudellisista vaikeuksista.

1990-luvun alkupuolen opintotukiuudistuksissa opintorahan tasoa korotettiin, mutta opintolaina muodostaa yhä merkittävän osan opintotuesta.

Opintolainoille myönnetään valtiontakaus, mutta lainan korosta ja muista lainaehdoista sopivat opiskelija ja pankki. Jos opintovelallinen ei maksa korkoja tai lyhennystä, Kansaneläkelaitos (Kela) maksaa pankin saatavat valtiontakauksen perusteella.


Ongelmat tulivat 90-luvulla

Maksuongelmat olivat harvinaisia 90-luvulle tultaessa. Vuosittaiset takausvastuumenot olivat alle 20 miljoonaa markkaa ja niiden osuus koko opintolainakannasta oli 0,2-0,3 prosenttia. Talouslaman myötä takausvastuumenot moninkertaistuivat.

Viime vuosina parantunut työllisyystilanne ei ole kuitenkaan kääntänyt kehityksen suuntaa. Takausvastuumenot ovat yhä yli 100 miljoonaa markkaa vuodessa ja niiden osuus koko lainakannasta on vakiintunut 1,1-1,4 prosentin tasolle.

Vuonna 1998 Kelalla oli perittävänään noin 31 000 hengen pankeille maksetut opintolainat. Perittävä markkamäärä oli yhteensä 920 miljoonaa markkaa, josta korkojen osuus oli noin 150 miljoonaa markkaa. Pankkien hallussa oleva opintolainojen kokonaispääoma oli 9 700 miljoonaa markkaa yhteensä 390 000 opintovelalliselta.

Kelan teettämien tutkimusten tarkoituksena oli selvittää, mistä johtuvat opintovelallisten edelleen yleiset maksuvaikeudet. Tutkimusprojekti sisälsi Kelassa tehdyn rekisteriselvityksen, tutkijana Pekka Ruotsalainen, ja Kuluttajatutkimuskeskuksessa tehdyn kyselytutkimuksen, tutkijana Anna-Riitta Lehtinen.


Nuorilta miehiltä jää laina hoitamatta

Rekisteriselvityksen mukaan maksuvaikeuksia oli suhteellisesti useammin nuorilla, ammattioppilaitoksessa opiskelleilla miehillä. Takausvastuuseen joutuneet opintovelalliset olivat iältään vuosi vuodelta nuorempia.

- Ongelmat olivat myös keskittyneet oppilaitosryhmiin, joissa opiskelevat ovat muita nuorempia: ammatti- ja kauppaoppilaitokset sekä kansanopistot. Korkea-asteen koulutus näyttäisi antavan parhaimman "suojan" maksuvaikeuksilta.

Yliopisto-opiskelijoista takausvastuuseen oli joutunut 0,4 prosenttia lainaa nostaneista, kun ammattioppilaitoksen opiskelijoilla vastaava osuus oli 3,7 prosenttia.

Kyselytutkimus syvensi ongelmaryhmäläisten profiilia. Heitä verrattiin opintovelallisiin, jotka olivat hoitaneet opintolainansa.

- Ongelmaryhmäläisissä oli enemmän naimattomia ja eronneita sekä kyselyhetkellä työttömiä tai lomautettuja. Merkittävää oli myös se, että ongelmaryhmäläiset olivat vähemmän motivoituneita opinnoissaan. He olivat myös rahoittaneet opintonsa muita useammin opintolainalla, koska vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ei ollut.

Konkreettisena kehittämisalueena tutkimuksessa korostuivat nuorten puutteelliset valmiudet hoitaa laina- ja yleensä talousasioitaan. Monet kokivat, että he olivat saaneet tai nostaneet opintolainaa liian helpolla.

- Neljäsosa ongelmaryhmäläisistä ei ollut lainaa nostaessaan neuvotellut lainkaan lainasta ja sen ehdoista. Saman suuruinen joukko oli neuvotellut, mutta olisi toivonut saavansa enemmän tietoa.

Tietämyksen ja tiedotuksen puute ilmeni myös takaisinmaksuvaiheessa. Hyvin monille opintolainan takaisinmaksu oli tullut yllätyksenä, eikä mahdollisuuksia maksujärjestelyjen tekemiseen osattu käyttää.

- Tutkimustulokset kertovat toisin sanoen siitä, että opintolaina opintotuen osana turvaa opiskeluaikaisen toimeentulon myös niillä, joilla ei ole perheen tai työmarkkinoiden tuomaa muuta taloudellista turvaa.

Samalla opintolaina saattaa olla yksi osatekijä, joka vaikeuttaa elämän järjestämistä opintojen jälkeen, jos omat tai ympäristön tarjoamat elämän hallinnan välineet ovat puutteelliset Kelan tutkimuksessa arvioidaan.

- Tämä korostuu erityisesti, jos opinnoista on puuttunut työllistymiseen tähtäävä tavoitteellisuus. Opintolaina jää helposti hoitamatta myös silloin, kun työtä ei yrityksistä huolimatta saa eli opiskelusta ja opintolainasta ei ole ollut konkreettista hyötyä.

IA
24.9.1999


Kotimaa -sivulle