Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Opiskelijoiden työssäkäynti lisääntynyt Helsingissä vauhdilla

HYY:n selvitys: Opintotukikuukaudet riittävät alle puolelle



Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan selvityksen mukaan vain joka toinen opiskelija uskoo valmistuvansa opintotuen enimmäisajan eli 55 opintokuukauden aikana. Saman selvityksen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt selvästi.


Valtiot. yo Katja Yesilovan laatimassa selvityksessä todellisuuden arvioidaan kuitenkin olevan vielä karvaampi, koska opiskelijat näyttävät suhtautuvan liian toiveikkaasti opintotahtiinsa.

Yleisimpänä syynä tukikuukausien riittämättömyyteen pidetään työssäkäyntiä. Valtaosa opiskelijoista ei halua ottaa markkinakorkoista lainaa, vaan valitsee mieluummin työnteon.

Luvassa voi olla helpotusta, sillä opetusministeriössä loppukesällä valmistuneen kehittämissuunnitelmaluonnoksen mukaan tukikuukautensa loppuunkäyttäneille opiskelijoille tarjottaisiin ns. lainajoustoa eli valtion takaamaa opintolainaa ja lisäksi asumislisää.

Myös henkilökohtaisista syistä anottavan jatkoajan saamista aiotaan helpottaa. Tavallista laajempaa eli 180 opintoviikon perustutkintoa suorittavilla tukiaika pitenisi 60 kuukauteen.

Tällaisia aloja ovat arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin, musiikin maisterin ja psykologian maisterin tutkinnot.


Lapsilisää 18-vuotissynttäreihin asti?

Opetusministeriön luonnoksessa kaavaillaan myös, että lapsilisää saisi jatkossa 18 vuoden ikään asti ja samalla 17-vuotiaiden liian pieneksi moitittu opintoraha lopetettaisiin.

Opintotukibudjetin näin säästyvät varat siirrettäisiin 18- ja 19-vuotiaiden opintorahan parantamiseen.

Opetusministeriö on pyytänyt kehittämissuunnitelmasta lausuntoja tämän kuun loppuun mennessä. Opetusministeri Maija Raskin (sd.) odotetaan vievän suunnitelman hallituksen käsittelyyn viedä ennen vuodenvaihdetta.

Opintotuesta vastaava kulttuuriministeri Suvi Lindén (kok.) on myös ilmoittanut, että opintotukijärjestelmästä ryhdytään laatimaan kokonaisselvitystä.


Opiskelijoiden työssäkäynti lisääntynyt Helsingissä vauhdilla

Opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Samaan aikaan vuokrien nopea nousuvauhti on ohjannut opiskelijoita pois vapailta vuokramarkkinoilta vanhempien tai suvun omistamiin asuntoihin.

Tavallisessa vuokra-asunnossa asuvien määrä on kahdessa vuodessa vähentynyt 17 prosenttia. Kolme neljästä päätoimisesta opiskelijasta käy tätä nykyä töissä sekä kesällä että lukukausien aikana, valtaosa tosin vain osa-aikaisesti, laskee HYY.

Kaksi vuotta sitten lukukausien aikana työskenteli kaksi kolmesta opiskelijasta.

Työ on yleisin syy opintojen viivästymiseen; pääasiallinen syy työssäkäyntiin taas on toimeentulon turvaaminen, lasketaan selvityksessä. Opintolainaa on ottanut alle kolmannes opiskelijoista.

HYY:n kyselyyn vastasi viime keväänä 481 vähintään kolmannen vuoden opiskelijaa eli vajaa puolet tavoitelluista. Otos valittiin opiskelijarekisteristä 17 776 opiskelijan joukosta niin, että vastaajat edustavat kaikkia tiedekuntia.


Vanhempien apu tukee opiskelua

Noin kolmannes opiskelijoista saa säännöllistä avustusta vanhemmiltaan, ja vain joka neljäs pärjäilee kokonaan ilman vanhempien raha-apua.

Keskimäärin avustuksen suuruus on arviolta 116 markkaa kuukaudessa. Tuen määrä riippuu perhetaustasta. Säännöllinen tuki vähentää selvästi opiskelijoiden työssäkäyntiä ja lainanottoa.

Selvityksessä lasketaan, että noin kaksi kolmesta itsenäisesti asuvasta opiskelijasta elää alle toimeentulotulon normien. Opintotuki riittää kattamaan 59 prosenttia keskiverto-opiskelijan toimeentulosta.

Työssäkäynnistä huolimatta opiskelijoiden keskivertotulot ovat runsaan kolmen tonnin luokkaa, ja pakollisten asumismenojen ja muiden menojen jälkeen käteen jää kuussa vain 158 markkaa.

STT-IA
24.9.1999


Kotimaa -sivulle