Opiskelijoiden työssäkäynti lisääntynyt Helsingissä vauhdilla
HYY:n selvitys: Opintotukikuukaudet riittävät alle puolelle
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan selvityksen mukaan vain joka toinen opiskelija uskoo valmistuvansa opintotuen enimmäisajan eli 55 opintokuukauden aikana. Saman selvityksen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt selvästi.
Valtiot. yo Katja
Yesilovan laatimassa selvityksessä todellisuuden
arvioidaan kuitenkin olevan vielä karvaampi, koska
opiskelijat näyttävät suhtautuvan liian
toiveikkaasti opintotahtiinsa.
Yleisimpänä syynä tukikuukausien
riittämättömyyteen pidetään työssäkäyntiä.
Valtaosa opiskelijoista ei halua ottaa
markkinakorkoista lainaa, vaan valitsee
mieluummin työnteon.
Luvassa voi olla helpotusta, sillä
opetusministeriössä loppukesällä valmistuneen
kehittämissuunnitelmaluonnoksen mukaan
tukikuukautensa loppuunkäyttäneille opiskelijoille
tarjottaisiin ns. lainajoustoa eli valtion takaamaa
opintolainaa ja lisäksi asumislisää.
Myös henkilökohtaisista syistä anottavan
jatkoajan saamista aiotaan helpottaa. Tavallista
laajempaa eli 180 opintoviikon perustutkintoa
suorittavilla tukiaika pitenisi 60 kuukauteen.
Tällaisia aloja ovat arkkitehdin, diplomi-insinöörin,
maisema-arkkitehdin, musiikin maisterin ja
psykologian maisterin tutkinnot.
Lapsilisää 18-vuotissynttäreihin asti?
Opetusministeriön luonnoksessa kaavaillaan
myös, että lapsilisää saisi jatkossa 18 vuoden
ikään asti ja samalla 17-vuotiaiden liian pieneksi
moitittu opintoraha lopetettaisiin.
Opintotukibudjetin näin säästyvät varat
siirrettäisiin 18- ja 19-vuotiaiden opintorahan
parantamiseen.
Opetusministeriö on pyytänyt
kehittämissuunnitelmasta lausuntoja tämän kuun
loppuun mennessä. Opetusministeri Maija Raskin
(sd.) odotetaan vievän suunnitelman hallituksen
käsittelyyn viedä ennen vuodenvaihdetta.
Opintotuesta vastaava kulttuuriministeri Suvi
Lindén (kok.) on myös ilmoittanut, että
opintotukijärjestelmästä ryhdytään laatimaan
kokonaisselvitystä.
Opiskelijoiden työssäkäynti lisääntynyt Helsingissä vauhdilla
Opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Samaan aikaan vuokrien nopea nousuvauhti on ohjannut opiskelijoita pois vapailta vuokramarkkinoilta vanhempien tai suvun omistamiin asuntoihin.
Tavallisessa vuokra-asunnossa asuvien määrä on
kahdessa vuodessa vähentynyt 17 prosenttia.
Kolme neljästä päätoimisesta opiskelijasta käy
tätä nykyä töissä sekä kesällä että lukukausien
aikana, valtaosa tosin vain osa-aikaisesti, laskee
HYY.
Kaksi vuotta sitten lukukausien aikana
työskenteli kaksi kolmesta opiskelijasta.
Työ on yleisin syy opintojen viivästymiseen;
pääasiallinen syy työssäkäyntiin taas on
toimeentulon turvaaminen, lasketaan
selvityksessä. Opintolainaa on ottanut alle
kolmannes opiskelijoista.
HYY:n kyselyyn vastasi viime keväänä 481
vähintään kolmannen vuoden opiskelijaa eli vajaa
puolet tavoitelluista. Otos valittiin
opiskelijarekisteristä 17 776 opiskelijan joukosta
niin, että vastaajat edustavat kaikkia tiedekuntia.
Vanhempien apu tukee opiskelua
Noin kolmannes opiskelijoista saa säännöllistä
avustusta vanhemmiltaan, ja vain joka neljäs
pärjäilee kokonaan ilman vanhempien raha-apua.
Keskimäärin avustuksen suuruus on arviolta 116
markkaa kuukaudessa. Tuen määrä riippuu
perhetaustasta. Säännöllinen tuki vähentää
selvästi opiskelijoiden työssäkäyntiä ja
lainanottoa.
Selvityksessä lasketaan, että noin kaksi kolmesta
itsenäisesti asuvasta opiskelijasta elää alle
toimeentulotulon normien. Opintotuki riittää
kattamaan 59 prosenttia keskiverto-opiskelijan
toimeentulosta.
Työssäkäynnistä huolimatta
opiskelijoiden keskivertotulot ovat runsaan
kolmen tonnin luokkaa, ja pakollisten
asumismenojen ja muiden menojen jälkeen
käteen jää kuussa vain 158 markkaa.
STT-IA
24.9.1999
Kotimaa -sivulle
|