Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi

24.9.1999

Kokoomuksen paniikkihäiriö

Puheenjohtaja Sauli Niinistön kieltäydyttyä presidenttiehdokkuudesta ja perusteltua päätöksensä niin avoimella tavalla, että sitä voidaan pitää politiikassa hyvin harvinaisena, kokoomuksen kenttäväen on vallannut omituinen paniikkihäiriö.

Kokoomuskenttä keskustelee nyt siitä, pettikö Niinistö kokoomuksen, tulisiko puolueen asettaa oma ehdokas, mennä suoraan jonkun muun puolueen ehdokkaan taakse tai peräti olla hiljaa koko asiasta.

Jokin omituinen hämmennys on nyt vallannut lähes koko kenttäväen ja kolme neljäsosaa puolueorganisaatiosta. Jopa europarlamentaarikko Ilkka Suominen ehätti tuoreeltaan vastoin tapojaan antamaan lausuntoja tietämättä edes tarkasti, mitä Niinistö on puoluevaltuustossa sanonut.

Tilanteen tekee ymmärrettäväksi se, että puheenjohtajana heikoksi ja päättämättömäksi osoittautuneen Pertti Salolaisen jälkeen kokoomusväki tilasi itselleen vahvan puheenjohtajan. Kokoomus sai Niinistön, jolla on voimakas oma tahto mutta, joka ei suinkaan ole mikään sanelija tai diktaattori.

Niinistöön tyytyväinen puolueväki alkoi suhtautua puheenjohtajaan jopa pelonsekaisen palvovasti - minkä Niinistö lienee kokenut aika ajoin hyvinkin kiusalliseksi.

Kokoomuslaiset asettivat itselleen jonkinlaisen vapaaehtoisen itsesensuurin ja puolueväki lopetti monilta osin päättäväisen poliittisen keskustelun. Joka asiassa haluttiin ensin tietää mitä mieltä puheenjohtaja Niinistö on. Ikään kuin Niinistö olisi joku auguuri, joka öisin saa ilmestyksiä, jotka hän sitten tulkitsee ja välittää kokoomukselle noudatettaviksi.

Niinistö ei ole missään vaiheessa jakanut mitään keskustelukieltoja tai rajoittanut keskustelua muullakaan tavalla. Itse ovat kokoomuslaiset tämän itsesensuurin itselleen säätäneet.

Niinistön puheeseen tutustuva havaitsee, että puheenjohtaja halusi viestittää väelleen, että sen on aika aikuistua. Puheenjohtaja ei omien sanojensa mukaan ole mikään ihmeidentekijä tai mandrake, joka ratkaisee kaikki asiat kokoomuslaisten puolesta.

Tämän viestin kuuleminen aiheutti hetkellisen paniikkihäiriön. Kokoomuksella ei ole mitään syytä olla paniikkihäiriössä tai hävetä itseään.

Kenttäväen aika ryhtyä oma-aloitteisesti toimeen sellaisen ehdokkaan etsimiseksi odottamatta enää, että Niinistö kulkee ovelta ovelle kyselemässä, että joskohan joku olisi käytettävissä.

Niinistö "palautti" kokoomuslaisille sen oikeuden itsenäiseen harkintaan ja poliittiseen debattiin, jota kukaan ei ollut siltä koskaan pois ottanutkaan.

TIMO KERVINEN