Eurooppalaiset elintarvikeasiantuntijat: Lainsäädännöllä ei estetä ruokaskandaaleja
Euroopan elintarvikealan asiantuntijat ovat eri mieltä siitä, olisiko hullun lehmän taudin aiheuttama Euroopan BSE-kriisi ollut vältettävissä.Ehdottomasti ei, sanoi tohtori Claude Fischler Ranskan kansallisesta tieteellisestä tutkimuskeskuksesta luennoidessaan eurooppalaisen kuluttajan suhtautumisesta ruokaan European Food 2000 -seminaarissa Helsingissä. Kaksipäiväinen seminaari kuuluu Suomen EU-puheenjohtajakauden virallisiin tilaisuuksiin.
BSE-kriisi oli Fischlerin mielestä täysin ennakoimaton tapahtumasarja, jota voidaan jälkiviisastellen yrittää rekonstruoida. Fischler antaa kuitenkin ymmärtää, että kokeilijat syyllistyvät helposti älylliseen epärehellisyyteen.
Koko tapahtumasarjaa voidaan Fischlerin mukaan verrata Galileo Galilein tieteellisiin kokeiluihin. Oli todellista sattumankauppaa, että tietyt molekyylit löysivät toisensa.
Belgian dioksidiskandaali oli myös sattumankauppaa ja inhimillisen tekijän tuomaa: eräs tuottaja heitti jätettä väärään säiliöön ja vaaransi samalla koko Belgian elintarviketalouden.
Euroopan elintarvikeasiantuntijoiden piirissä vallitsee varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että kuluttajien turvaksi laadittu elintarvikelainsäädäntö on riittävää, mutta valvonta on vaikeata. Yhä useammin saastuneiden elintarvikkeiden pääsy markkinoille johtuu jonkinlaisesta inhimillisestä tekijästä.
Elintarvikelainsäädännöstä vastaavan yksikön päällikkö Patrick Deboyser Euroopan komissiosta arvioi myös, että lainsäädäntö on sinänsä riittävää, mutta eläinten ruokinnan säännöksiä on syytä tarkastella negatiivisesti. Niissä nimittäin todetaan, mitä elämille on sallittua syöttää, mutta ei, mitä eläimille ei saa syöttää.
Säännösten laatijat eivät tulleet ajatelleeksi, että säännöksissä täytyy erikseen kieltää teurastamojätteiden käyttäminen eläinten rehuna.
Oletko vielä sitä, mitä syöt?
Yleismaailmallisen uskomuksen mukaan ihminen on sitä, mitä hän syö. Ruoka on meille kaikille niin tärkeä asia, että huolimatta koulutuksesta ynnä muusta pintasivistyksestä, me liitämme ruokaan monenlaisia järjenvastaisia uskomuksia.
"Ooh, oletko syönyt tänään leijonan", saattaa ranskalainen sanoa toiselle, joka puhkuu tarmoa. Näitä ilmiöitä sekä elintarvikeasiantuntijat että media yliarvioivat ja välillä myös aliarvioivat tri Claude Fischlerin mielestä, kun elintarvikkeisiin liittyviä asioista tiedotetaan. Mainonta ja markkinointi sitä vastoin käyttävät ihmisten uskomustaustaa villisti hyväkseen.
Fischler painottaa myös, että elintarvikeasiantuntijat ja kuluttajat arvioivat ruokaan liittyviä riskejä hyvin toisistaan poikkeavasti. Hänen mukaansa kuluttajan on ahmittava kaksi tonnia belgialaista kanaa vaarantaakseen terveytensä yhtä paljon kuin polttamalla yhden savukkeen.
Ufoja lautasella
Nykyihminen on Fischlerin mukaan etääntynyt ratkaisevasti elintarvikkeiden tuotantoprosessista. Ennen seurasimme ruoan kypsymistä ikkunastamme, nyt voimme vain arvella, miten ruokaa prosessoidaan niiksi elintarvikkeiksi, joita löydämme kaupan kylmäaltaasta merkintälappuineen.
- Koska emme enää tiedä, mitä me syömme, emme tiedä keitä me olemme, filosofoi Fischler.
Fischler kertoi käyttävänsä nimitystä ufo-ruoka havainnollistaakseen muutoksen, joka on tapahtunut. Ruoka on muuttunut tunnistamattomaksi, vaikka se kuuluu niin olennaisena meidän elämäämme.
Toisaalta haluamme Fischlerin mukaan periaatteessa tietää tarkkaan, mitä syömme. Kuitenkin, kun Ranskan televisio näytti illallispöydässä istuville herkuttelijoille BSE-kriisin aikaan kuvia teurastamoista, kuluttajat kauhistuivat. Totuus olikin inhottavaa. Jos meille taas näytetään kuvia äärimmäisen steriileistä valmistusoloista, pelästymme myös.
Kulttuurit kohtaavat Brysselissä, kun hyvin terveyskasvatetut EU:n pohjoiset edustajat vaativat lisää merkintöjä ja valvontaa elintarvikkeisiin ja Välimeren maiden edustajat loukkaantuvat, kun heidän perinneherkkunsa valmistusmenetelmiä kyseenalaistetaan. Ruokahan ajaa nautinnoissa sittenkin kaiken muun ohi, kuten Fischler muistutti.
MARGIT HARA
24.9.1999
