Itä-Timorin pitkä itsenäisyystaistelu
Indonesiasta itsenäistyvä Itä-Timor joutui Portugalin siirtomaaherruuden alaiseksi vuonna 1749, kun Hollanti hävisi koko Timorin saaresta käydyn taistelun. Sen seurauksena saari jaettiin Portugalin Itä-Timoriin ja Hollannin alaiseen Länsi-Timoriin.Hollannin siirtomaa-aika Aasiassa päättyi, kun silloinen Hollannin Itä-Intia itsenäistyi 1949 Indonesiaksi. Länsi-Timor liitettiin tuolloin vasta itsenäistyneeseen valtioon, mutta Portugali piti yhä kiinni Itä-Timorista.
Portugali vetäytyi kuitenkin yllättäen Itä-Timorista vuoden 1974 vallankumouksen jälkeen. Vetäytyminen johti useiden poliittisten puolueiden syntyyn Itä-Timorilla. Näiden joukossa mm. itsenäistymistä ajanut Fretilin-puolue.
Marraskuussa 1975 Fretilin julisti Itä-Timorin itsenäiseksi. Indonesia valtasi saaren itäosan kuukausi itsenäistymisjulistuksen jälkeen ja vuotta myöhemmin se liitti Itä-Timorin yhdeksi maakunnakseen. YK ei koskaan tunnustanut Indonesian valtaa Itä-Timorissa.
Vuosi Indonesian miehityksen jälkeen Indonesian turvallisuusjoukot surmasivat vastarintaliikkeenä toimineen Fretilinin silloisen johtajan Nicolau Lobaton ja Xanana Gusmao nousi sen jälkeen liikkeen uudeksi johtajaksi.
Indonesia vangitsi Gusmaon vuonna 1992 ja tuomitsi hänet 20 vuodeksi vankeuteen valtion vastaisesta vehkeilystä ja aseiden laittomasta hallussapidosta. Hänet vapautettiin vankeudesta syyskuun alussa.
Vuosia kestäneen näennäisen hiljaisuuden jälkeen Itä-Timorin kohtalo nousi maailman otsikoihin vuonna 1991, kun Indonesian asevoimien joukot ampuivat ainakin sata itsenäisyyttä kannattanutta mielenosoittajaa pääkaupungissa Dilissä.
Itsenäistymisvaatimukset saivat uutta pontta 1996, kun Nobelin rauhanpalkinto jaettiin kahden Itä-Timorin itsenäisyystaistelijan kesken. Palkinnon saivat Jose Ramos-Horta ja Dilin piispa Carlos Felipe Ximenes Belo.
Indonesian pitkäaikainen presidentti Suharto joutui valtavan yleisen painostuksen alla eroamaan viime vuoden toukokuussa ja hänen tilalleen valittiin nykyinen presidentti B.J. Habibie.
Habibie lupasi vastoin vaikutusvaltaisen armeijan toivomuksia Itä-Timorille itsenäisyyden, jos itätimorilaiset hylkäävät heille tarjotun autonomiapaketin elokuun lopussa pidetyssä kansanäänestyksessä.
YK:n alaisuudessa pidetyssä äänestyksessä lähes 80 prosenttia äänestäjistä asettui kannattamaan itsenäistymistä. Seuranneissa väkivaltaisuuksissa kymmenettuhannet ihmiset joutuivat pakenemaan Länsi-Timoriin ja tuhansien epäillään saaneen surmansa.
Viime viikolla Habibie taipui kovan painostuksen alla hyväksymään kansainvälisen rauhanturvajoukon lähettämisen Itä-Timoriin rauhoittamaan tilannetta.
Päätöksen seurauksena Itä-Timoriin sijoitetut Indonesian asevoimien sotilaat ja heidän tukemansa puolisotilaalliset ryhmät alkoivat vetäytyä. Ensimmäiset rauhanturvajoukot alkoivat maanantaina saapua Itä-Timoriin.
Tärkeimpiä henkilöitä Itä-Timorin selkkauksessa.
STT-MH
24.9.1999
