Kolmikanta osoitti hyödyllisyytensä toimintamekanismina

Ahtisaari toivoo Jugoslavian pommitusten olleen varoittava esimerkki


Presidentti Martti Ahtisaari ei yhdy mielipiteisiin, joiden mukaan YK jäi Kosovon-kriisissä liiaksi sivuraiteelle tai vahvojen jäsenmaiden jalkoihin. Hänestä on kuitenkin tärkeää kysyä, miksi maailmanjärjestö - erityisesti turvallisuusneuvosto - ei kyennyt toimimaan hetkenä, jolloin "kurinpalautukseen" täytyi ryhtyä.

Ahtisaari muistuttaa, että lopullinen rauhanratkaisu sai myös YK:n muodollisen siunauksen. Jälkikäteen tulisi kuitenkin "säpsähtää" sitä mahdollisuutta, että etnisten puhdistusten jatkuminen olisi voitu sallia. Presidentti toivookin kriisin toimivan varoittavana esimerkkinä.

- Toivottavasti oppi on todella se, että nyt tiedetään, että kansainvälinen yhteisö tulee todennäköisesti käyttäytymään näin tulevaisuudessakin, jos jokin valtio ryhtyisi Euroopassa sortamaan kansalaisiaan.

Jugoslavian pommittamisen ja YK:n peruskirjan loukkaamisen valittajille lähtee presidentiltä tiukka vastakysymys.
- Katsotteko, että heidän (NATO) ei olisi pitänyt toimia lainkaan, vaan sanoa, että koska turvallisuusneuvosto ei nyt pystynyt yhtenäisesti toimimaan, niin tappakoot jugoslaavit noita albaaneja niin paljon kuin haluavat, Ahtisaari ihmettelee.

Milosevicin "emämunaus"

Presidentin kommenteista kuvastuu vakaumus siitä, ettei NATO:n pommituskampanjalle lopulta ollut vaihtoehtoja. Viimeistään tämä selvisi Venäjän edustajien, mm. Viktor Tshernomyrdinin, lukuisten Belgradin matkojen jälkeen.
- Venäläisten yritykset osoittivat minulle selkeästi, että neuvotteluteitse ei haluttu liikkua.

Jugoslavian johto oli tosin jo aiemmin tehnyt vakavimman virheensä. Jugoslavia salli syksyllä 1998 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön tarkkailijoiden toiminnan Kosovossa, mutta ei päästänyt YK:n rauhanturvaajia maakuntaan.

- Sanoin Milosevicille, että teitte kyllä emämunauksen siinä, kun ette päästäneet rauhanturvaajia suojelemaan tarkkailijoita. Siitä se alamäki sitten lähti.

YK:n turvallisuusneuvostolle luotava paineita

Ahtisaaren mukaan YK:n turvallisuusneuvoston toiminnassa syntyy ongelmia, kun pysyvien jäsenmaiden näkemykset siitä, mitä ei voida sallia tai mikä on jonkin maan sisäinen asia, eroavat niin paljon kuin nyt. Ongelma on myös se, että tilanteisiin puututaan valikoivasti; joka puolella maailmaa ei toimita niin kuin Euroopassa.

Presidentti näkisi mielellään, että esimerkiksi kansainvälinen tuomioistuin voisi antaa lausunnon siitä, milloin ulkopuoliseen puuttumiseen oikeuttava raja on ylitetty.

- Jos kansainvälinen tuomioistuin voisi antaa neuvoa-antavan lausunnon, jossa todettaisiin, että jokin valtio on syyllistynyt kansalaisiaan kohtaan niin pahaan rikkeeseen, että toimenpiteet ovat aiheellisia, niin se tekisi vaikeammaksi turvallisuusneuvostossa olla ryhtymättä toimenpiteisiin.

Ajatuksia pysyvien jäsenmaiden veto-oikeuden rajoittamisesta Ahtisaari ei pidä realistisina.
- Ei niillä ole tämän maailman kanssa mitään tekemistä. Jos tämän järjestön puitteissa halutaan toimia, niin se (veto-oikeus) on ja pysyy. On asioita, joista ei kannata teoretisoida, ja tämä on yksi niistä.

Ahtisaaren mielestä ei myöskään voida ajatella, että nykyisenkaltaisesta YK:sta luovuttaisiin ja tilalle perustettaisiin kokonaan uusi järjestö.

Kolmikanta osoitti toimivuutensa - Huippukokous yhä mahdollinen

Presidentin mielestä ehkä parasta antia Kosovon-kriisin hoidossa oli Euroopan unionin, Yhdysvaltain ja Venäjän niin sanotun kolmikannan osoittautuminen hyödylliseksi työmenetelmäksi. Kolmikanta on Ahtisaarelle läheinen aihe. Hän esitti itse Lontoossa syksyllä 1995 ajatuksen Yhdysvaltain, EU:n ja Venäjän huippukokouksesta.

- Silloin vallitsi ehkä aikamoinen väsymys tämmöisiin huippukokouksiin, koska niitä oli ollut valtavan paljon. Nyt tietysti ei tämä Kosovo-ongelman hoito tällä lailla mitenkään vähentänyt mahdollisuuksia tällaiseen huippukokoukseen, Ahtisaari arvioi.

Mahdollisen kokouksen järjestämisestä ei ole tehty vielä päätöksiä, koska huipputapaaminen ei saa olla itsetarkoitus. Ahtisaaren mukaan täytyy ensin katsoa, palvelisiko kokous jotain myönteistä viestiä esimerkiksi ensi vuosituhannelle. Tällainen "rauhoittava" viesti lähti jo osaltaan kolmikannan onnistumisesta Kosovon-kriisin yhteydessä.

Kosovon tulevaisuus liittyy demokratiakehitykseen

Kysymys Kosovon tulevaisuudesta osana Jugoslaviaa tai itsenäisenä valtiona ei Ahtisaaren mukaan ratkea vain Kosovossa.

- Ratkaisua tähän kysymykseen täytyy lähteä etsimään siitä, demokratisoituuko Serbia ja Jugoslavian yhteiskunta laajemminkin. Se on minusta kaikkein suurin haaste, koska siitä seuraa niin monia asioita.

Demokratisoitumisen vaatimus on Ahtisaaren mielestä niin tärkeä, että on oikein tehdä siitä myös jälleenrakennukselle annettavan avun ehto.

Sen sijaan takertuminen Milosevicin syrjäyttämiseen ei välttämättä ole viisasta, sillä uusia hengenheimolaisia on jonossa odottamassa. On parempi keskittyä perusasioihin, kuten tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen.

- Eihän se auta, jos uutistoimistot kertovat, että nämä ovat valetta, kun tietoja joukkohaudoista paljastuu. Kyllä Jugoslavian kansan täytyy saada tietää, että tällaista on tapahtunut.

Takuumies ei voi sanoa ei

Heti Belgradista palattuaan, toukokuun lopulla, Ahtisaari kuvasi rooliaan rauhansopimuksen takuumieheksi, jonka on pidettävä huolta siitä, että sopimuksessa annetut lupaukset täytetään puolin ja toisin.

Balkanin kriisi työllistää häntä varmasti Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ajan, eikä presidentti sulje pois laskuista sitäkään, että hänellä on rooli alueella presidenttikautensa jälkeenkin.
- Kukas sitä tietää, hän vastaa kysymykseen arvoituksellisesti.

Ahtisaaren nimi on jo ollut esillä johtamaan suurta Balkanin jälleenrakennuskonferenssia Sarajevossa heinäkuussa.

- No jos halutaan; mehän olemme silloin puheenjohtajamaa. Nämä ovat sellaisia asioita, ettei voi oikein sanoa, että ei kiitos, se on keskellä kesälomaa. Kyllä ne täytyy hoitaa pois, jos kerran pyydetään.

STT-IA
30.6.19999

POLITIIKKA -SIVULLE