Suomen vesien laatu kohenee, maatalous suurin rehevöittäjä



Suomen järvien ja merialueen vedenlaatu on viime vuosina parantunut, koska teollisuus ja kunnat on velvoitettu huolehtimaan tiukemmin vesiensuojelustaan. Maa- ja metsätalouden osuus fosfori- ja typpikuormituksesta on kasvanut sitä mukaa, kun pistemäiset rehevöitymisen lähteet on saatu kuriin.


Fosforista valtaosa on peräisin maataloudesta. Suomen ympäristökeskuksen johtaja Lea Kauppi pitää maatalouden uutta ympäristöohjelmaa tepsivimpänä lääkkeenä ongelmaan.

Suomen järvien, jokien ja merialueiden vasta valmistunut valtakunnallinen laatuluokitus kertoo, että eri luokkien prosenttiosuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 1990-luvulla. Osasyy on se, että tuoreessa luokituksessa on mukana 8 prosenttia enemmän järviä ja 19 prosenttia enemmän jokia kuin edellisellä kerralla 90-luvun alussa.

Noin seitsemän prosenttia, eli 1 800 neliökilometriä järvipinta-alasta nousi laatuluokituksessa korkeammalle tasolle ja kolmen prosentin, 830 neliökilometrin, tila heikkeni. Joista 13 prosenttia, 1 450 kilometriä, parani ja 6 prosenttia, 680 kilometriä, huononi.

Puhtaimpia ovat laajat ja syvät selkävedet Keski- ja Itä-Suomessa. Likaisimpia ovat tiheään asutun Etelä-Suomen ja maatalousvaltaisen Pohjanmaan joet. Alueiden jokiin päätyvästä fosforista ja -typestä jopa 70 prosenttia on peräisin maataloudesta.

Peltojen ympäröimät pikkujärvet vielä pitkään koetuksella

Maatalouden hajakuormitus rehevöittää eniten pieniä ja matalia järviä. Vaikka maatalouden vesiensuojeluun on nyt panostettu koko maassa, asiantuntijat eivät vielä voi varmuudella sanoa onko esimerkiksi Pohjanmaan jokivesissä nähty puhtaampi suuntaus pysyvät vai väliaikainen ilmiö.

Kuormitus muuttuu vain hitaasti ja muutoksen vaikutus näkyy vedenlaadussa vielä hitaammin. Virtaavissa vesissä sateisten ja kuivien vuosien heilahtelut huomataan vedenlaadussa voimakkaimmin. Jokien kuljettamat ravinteet vaikuttavat edelleen rannikkovesien tilaan.

Vesiensuojelun tavoiteohjelma ulottuu viime vuodesta vuoteen 2005. Maa- ja metsätalouden tulisi vähentää sisävesiin ja Itämereen valuvan fosforin määrää vähintään 50 prosenttia 1990-luvun alun tasosta.

Teollisuudelle vastaava tavoite on myös 50 prosenttia, yhdyskunnille 35 prosenttia ja kalankasvatukselle sekä haja- ja vapaa-ajanasutukselle 30 prosenttia.

Kauppi kertoo teollisuuden ja yhdyskuntien todennäköisesti yltävän tavoitteisiinsa jo ennen ohjelma-ajan umpeutumista. Maatalouden menestystä hän hieman epäilee. Maatalous jäi jälkeen myös edellisestä vähentämistavoitteestaan.

- Maatalouden kuormitus riippuu niin monista tekijöistä, että lopullisen vaikutuksen ennustaminen on vaikeaa. Nyt jo näemme pientä paranemista joissakin maatalouden voimakkaasti kuormittamista vesistöistä. Myös kalankasvatuksen haitat ovat vähentyneet. Paikallisesti, kasvatuskassien ympärillä, haitta on kuitenkin edelleen huomattava, Kauppi sanoo.

Toimettoman tila heikkenee

Jos ja kun nykyiset kuormitustavoitteet toteutuvat, SYKE laskee, että sisävesistä maatalouden kuormittamien järvien laatu paranisi jonkin verran. Noin 10 prosenttia vesistöistä nousee ennusteen mukaan korkeampaan laatuluokkaan.

Silti erinomaisten vesien määrän ei uskota lisääntyvän nykyisillä toimilla. Muutaman vuoden tähtäimellä maatalouden ympäristöohjelman merkitys näkyykin ennen kaikkea siinä, ettei vesien tila ainakaan huononisi.

Merellä levien ennustetaan vähenevän selvästi Suomenlahdella, erityisesti Helsingin ja Kotkan välisellä alueella. Typpeä sitovat sinilevät saattaisivat kuitenkin tilapäisesti lisääntyä.

Vedet tullaan luokittelemaan asukkaiden näkökulmasta

Vesien laadullinen luokittelu on muuttumassa yhtenäiseksi koko Euroopan unionissa. EU:ssa valmistellaan vesipolitiikan direktiiviä, joka velvoittaa jäsenmaat luokittelemaan sisä- ja rannikkovedet niiden ekologisen tilan mukaan.

Luokituksen pääpaino siirtyy kemiallisista muuttujista biologisiin muuttujiin. Esimerkiksi kalojen, pohjaeläinten ja vesikasvien lajistoa ja määrää tullaan arvioimaan tarkemmin kuin Suomessa nykyisin.

Nykyistä luokitusta on arvosteltu nimenomaan siitä, että se keskittyy ihmisen näkökulmaan eikä kuvaa vesistön tilaa siinä elävän eliöstön kannalta. Ekologisen luokittelun ohjeisto on EU:ssa vielä kesken. Vaadittavia, kattavia tietoja biologisista ja haitallisten aineiden vaikutuksista ei SYKE:n mukaan ole tähän mennessä rahan puutteen takia tehty.

Nykyistä laatuluokitusta varten alueelliset ympäristökeskukset ja Suomen ympäristökeskus ovat tehneet noin 2,5 miljoonaa vesianalyysia 10 000 havaintopaikalta. Näytteet kerättiin vuosina 1994-1997.

Luokitus kattaa 25 800 neliökilometriä järviä ja 19 300 kilometriä jokia. Luokitus ulottuu myös merialueille, jotka kartoitettiin viimeksi 1980-luvun puolivälissä. Esite vesien käyttöluokituksesta saatavissa SYKE:n asiakaspalvelusta, puh. (09) 4030 0100 tai alueellisista ympäristökeskuksista. Vesiensuojelun tavoiteohjelma vuosiksi 1998-2005 löytyy osoitteesta http://www.vyh.fi/ympsuo/vesi/vesiohj.htm.

FF-IA
25.6.1999


AJASSA -SIVULLE