Euroopan ay-liike hakee vastapainoa talouden integraatiolle


Eurooppalainen ammattiyhdistysliike haluaa vastata talouden kansainvälistymiseen vahvistamalla eurooppalaista työmarkkinajärjestelmää.

- Ay-liikkeelle talouden integraatio on mahdotonta, jos työntekijöiden oikeudet pysyvät vain kansallisina, huomauttaa suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen Brysselin-toimiston johtaja Heikki Pohja.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY kokoontuu ensi tiistaina Helsinkiin nelipäiväiseen edustajakokoukseen. EU:n komission tuleva puheenjohtaja Romano Prodi puhuu kokouksen avajaisissa tiistaina. Torstaina 1. heinäkuuta kuullaan pääministeri Paavo Lipposen (sd.) ensimmäinen puhe Suomen EU-puheenjohtajamaan pääministerinä.

EAY:llä on jäsenenään 66 kansallista palkansaajakeskusjärjestöä 28 maasta. Järjestöt solmivat kaksi kolmasosaa ydin-Euroopan palkansaajien kollektiivisopimuksista.

Kokouksessa valitaan EAY:lle uusi pääsihteeri. Italialaisen Emilio Gabaglion uusi nelivuotiskausi on käytännössä selvä.

Edustajakokousta edeltää EAY:n tasa-arvokonferenssi. Se pidetään maanantaina niin ikään Finlandia-talossa.

Perusoikeudet esiin

Ay-liike pitää työelämän ja työehtojen yleiseurooppalaisen vähimmäistason laatimista tärkeänä etenkin EU:n laajentumissuunnitelmien vuoksi.

Suomalaiset palkansaajajärjestöt odottavat kiinnostuksella hallituksen torstaina julkistettavaa EU-puheenjohtajuusohjelmaa. Ay-liikkeen toiveissa on, että mukana olisi direktiivi työntekijöiden tiedottamisesta ja kuulemisesta kansallisella tasolla.

Työnantajien Eurooppa-tason järjestö Unice on toistaiseksi kieltäytynyt neuvottelemasta eurooppalaisesta puitesopimuksesta. - Direktiiviehdotus on Suomen puheenjohtajakauden herkimpiä ja riitaisimpia asioita, Pohja arvioi.

Suomen puheenjohtajakaudella ryhdytään myös valmistelemaan EU:n perustamissopimuksen uudistusta. Ay-liike on ajanut työelämän perusoikeuksien - mm. oikeuden ylikansallisiin työehtosopimuksiin ja työtaisteluihin - kirjaamista mukaan sopimukseen. Suomen hallitukselta toivotaan nyt aktiivisuutta asiassa. Pääministeri Lipponen saa heinäkuun alussa EAY:n tavoitepaperin Suomen puheenjohtajuuskaudelle.

Vuoropuhelu alkuun

Suomalaiset SAK, STTK ja Akava painottavat edunvalvonnassaan työttömyyden alentamista ja työllisyysasteen nostamista 70 prosenttiin. Työllisyysasteen nosto taas vaatii talous-, raha- ja työllisyyspolitiikan entistä tehokkaampaa yhteen sovittamista, kuten EU:n tuoreessa työllisyyssopimuksessa vaaditaan.

Järjestöt korostavatkin Suomen vastuuta siitä, että työmarkkinajärjestöjen, Euroopan keskuspankin, Ecofinin, työ- ja sosiaaliministerien ja komission vuoropuhelu saadaan alkuun.

Pohja pitää Kölnin työllisyyssopimusta ay-liikkeelle kaksipiippuisena juttuna: palkkapolitiikka lohkaisee suuren osan talouspolitiikasta, mutta EAY:llä ei ole valtuutta neuvotella palkoista. Palkkausta koskevia päätöksiä ei kuitenkaan voi tehdä ilman ay-liikettä.

Suomen kaudelle jäi myös kiista työntekijöiden edustuksesta Eurooppa-yhtiöissä. Uudistus kaatui toukokuussa Espanjan vastahankaan. Yritysneuvostodirektiivin uudistamisessa on meneillään järjestöjen kuulemiskierros.

EU:ssa kiistellään myös työaikadirektiivien soveltamisalan laajentamisesta. Erityisen kinkkiseksi on osoittautunut kiista maantiekuljetusten työajoista. Suomalaisjärjestöt ajavat myös mm. Emu-puskureiden kehittämistä koko EU:n alueella, arvonlisäveron alentamista ja tasa-arvoa.

Ei käänteistä palkkakilpaa

Ay-liike on vaatinut myös työehtosopimusten jonkin tason yhteen sovittamista. Muutoin tuloksena voi olla EU-maiden välinen kilpa palkankorotusten pienuudesta. Hollannilla ja Belgialla on jo ollut tavoitteena pitää palkankorotukset pienempinä kuin muissa EU-maissa. Samalla palkkatulojen osuus bruttokansantuotteesta on pienentynyt.

Euroopan tasolla on tehty toistaiseksi kolme varsin konkreettisista sopimusta työehdoista, viimeksi määräaikaisesta työstä. Seuraavaksi esiin noussee vuokratyö ja sen ehdot.

EAY haluaisi lisää sektorineuvotteluja. Toistaiseksi on tehty kolme toimialakohtaista sopimusta: yksi maatalouden alalta ja kaksi kuljetusalalta. Pohja valittelee julkisen puolen työnantajien kehnoa järjestäytymistä Eurooppa-tasolla.

Kuntapuolella on tapahtunut edistystä, mutta esimerkiksi Etelä-Euroopassa ei edes tunneta erillisiä valtiotyönantajajärjestöjä kuten meillä Valtion työmarkkinalaitos.

STT-IKK
25.6.1999

POLITIIKKA-SIVULLE