Oikeus tuomitsi Öcalanin kuolemaan


Turkkilainen turvallisuustuomioistuin tuomitsi tiistaina kurdijohtaja Adbullah Öcalanin kuolemaan maanpetoksesta, pyrkimyksistä jakaa maa kahtia ja murhista.

Oikeusistuin julisti tuomion Öcalanin viimeistä lausuntoa seuranneen tauon jälkeen.
- En hyväksy maanpetossyytteitä. Yritän korjata historiallisia virheitä, sanoi Öcalan juuri ennen tuomion julistamista.

Oikeudenkäynnin päätuomari Turgut Okyay sanoi, että tuomion muuttaminen elinkautiseksi vankilatuomioksi ei tule kysymykseenkään, sillä Öcalan oli syyllinen "tuhansien viattomien ihmisten murhaamiseen". Okyay sanoi Öcalanin olevan välitön ja vakava uhka Turkille.

Öcalan kuunteli liikkumatta tuomion julistamista ja vilkutti yleisölle poistuessaan häntä varten rakennetusta luodinkestävästä lasikopista.

Vetoomus mahdollinen

Öcalan voi esittää vielä vetoomuksen kuolemantuomion kumoamiseksi. Mikäli vetoomus ei tuota tulosta, maan parlamentti ratkaisee, pannaanko kuolemantuomio täytäntöön. Viimeisenä keinona tuomion kumoamiseksi Öcalan voi vedota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Aikaisemmissa oikeusistunnoissa Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n johtaja Öcalan on vaatinut hallitusta neuvottelemaan PKK:n kanssa rauhallisen ja demokraattisen ratkaisun aikaansaamiseksi Kurdistanin kysymykseen. Turkin viranomaiset ovat kuitenkin kieltäytyneet neuvotteluista "terroristiorganisaation" kanssa.

Kuolemantuomiota ei ole pantu täytäntöön Turkissa 15 vuoteen. Turvallisuustoimia on tiukennettu Turkissa PKK:n todennäköisten, kuolemantuomion julistamista seuraavien kostotoimien pelossa.

Vuonna 1978 perustettu PKK on taistellut Kurdistanin itsenäisyydestä Kaakkois-Turkissa vuodesta 1984. Väkivallan on uskottu vaatineen ainakin 29 000 kuolonuhria.

Kuolemantuomio puhutti

Eri maiden hallitukset ja kansainväliset järjestöt tuomitsivat tiistaina kurdijohtaja Abdullah Öcalanin kuolemantuomion. Kurdit ja kurdien kannattajat järjestivät monissa kaupungeissa mielenosoituksia tuomiota vastaan, ja Öcalanille uskolliset kurdien taistelujärjestöt vannoivat kostavansa, jos heidän johtajansa teloitetaan.

Euroopan maiden hallitukset toivoivat, että Turkki harkitsisi uudelleen Öcalanin tuomiota. Samalla ne vetosivat paikallisiin kurdiyhteisöihin, jotta ne pysyisivät rauhallisina.

Öcalanin johtaman Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n poliittisen siiven edustaja puolestaan sanoi uutistoimisto Reutersille, että järjestö on jo varoittanut sodan levittämisestä länteen ja iskujen kohdistamisesta Turkin taloudellisiin kohteisiin.

Saksa toivoi uudelleenharkintaa

Saksan sisäministeri Otto Schilly sanoi toivovansa, että Turkin presidentti Süleyman Demirel harkitsee uudelleen oikeuden päätöstä.

Schilly vetosi myös kurdeihin, jotta nämä käyttäytyisivät rauhallisesti, luopuisivat kostosta ja kiinnittäisivät sen sijaan toiveensa vetoomusprosessiin ja Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimeen.

Myös Britannian ulkoministeri Robin Cook kehotti Turkkia luopumaan tuomion täytäntöönpanosta. Hän sanoi maansa vastustavan periaatteessa kuolemantuomion käyttöä aivan kuten muutkin EU-maat.

Cook muistutti myös, ettei Turkki ole pannut kuolemantuomiota täytäntöön vuoden 1984 jälkeen.

Venäjä toivoi "inhimillisyyden periaatteiden" noudattamista

Myös Venäjä vaati Turkkia olemaan teloittamatta Öcalania. Venäjän ulkoministeriön edustaja Vladimir Rahmanin sanoi olevan hyvin tiedossa, että Turkin laki sallii kuolemantuomion, mutta että sitä ei ole pantu täytäntöön vuoden 1984 jälkeen.

- Toivomme, ettei korkeita inhimillisyyden periaatteita rikota myöskään Öcalanin tapauksessa, Rahmanin sanoi.

Yhdysvallat: "Kansainvälinen terroristi"

Yhdysvalloissa Valkoinen talo toisti kantansa, että Öcalan on kansainvälinen terroristi ja hänet on tuomittava oikeudessa.

Sen sijaan Valkoisen talon edustaja Joe Lockhart kieltäytyi kommentoimasta Öcalanin saamaa kuolemantuomiota. Hän muistutti ainoastaan, että Öcalanin tuomioon liittyy vetoomusmenettely ja asian käsittely jatkuu.

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International asetti Öcalanin kuolemantuomion kyseenalaiseksi. Tuomio annettiin oikeudenkäynnissä, joka oli sekä Turkin lain vastainen että rikkoi kansainvälisiä oikeudenmukaisuusnormeja, Amnesty sanoi.

Tuomiota vastaan osoitettiin mieltä eri puolilla Eurooppaa, mm. Lontoossa, Helsingissä, Moskovassa Ateenassa ja Haagissa. Suurin osa mielenosoituksiin osallistuneista oli kurdeja.

Vapaustaistelija vai terroristi?

Kurdijohtaja Abdullah Öcalan on kansallismielisille kurdeille vapaustaistelija, mutta Turkille kätensä vereen tahrinut terroristi.

Lempinimellä "Apo" tunnettu 50-vuotias Öcalan on maailmalla tuttu tuuheista viiksistään ja villistä katseestaan. Hän on johtanut Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta vuodesta 1978 lähtien, jolloin hän itse perusti sen yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa.

PKK on siitä lähtien käynyt aseellista taistelua "Suur-Kurdistanin" eli itsenäisen Kurdistanin valtion perustamiseksi Kaakkois-Turkkiin. Haviteltu valtio yhdistäisi noin 20 miljoonaa kurdia Turkissa, Syyriassa, Iranissa ja Irakissa. Sen synty aiheuttaisi epäilemättä melkoisia mullistuksia alueella.

Pako Keniaan johti pidätykseen

Öcalan pidätettiin helmikuun puolivälissä Keniassa hänen paetessaan Turkin viranomaisia. Toukokuun 31. päivästä lähtien hän on ollut Imralin vankilasaarella syytettynä maanpetoksesta. Tiistaina turkkilainen turvallisuustuomioistuin tuomitsi hänet kuolemaan maanpetoksesta ja murhista.

Koko oikeudenkäynnin Öcalan vakuutti, että jos hänen henkensä säästetään, hän voi käyttää arvovaltaansa kapinallisiin kurdeihin aseellisen taistelun lopettamiseksi. PPK kannattaa Öcalanin sovintovaatimuksia, mutta on silti uhannut tehostaa aseellista taisteluaan, jos sen johtaja hirtetään.

Myös Öcalan on ennustanut, että "veri vuotaa Turkissa", jos hänet teloitetaan. Öcalanin asianajajat sanovat, ettei heidän päämiehensä osallistunut koskaan aseellisiin iskuihin eikä häntä siten voi syyttää muusta kuin aseellisen ryhmän muodostamisesta. Siitä voi saada korkeintaan 15 vuoden tuomion.

Pakomatka maasta toiseen

Viime lokakuussa Öcalan pakeni Syyriasta Moskovaan Turkin ja Syyrian aloitettua neuvottelut, joiden hän pelkäsi johtavan pidätykseensä. Kuukautta myöhemmin hän saapui Italiaan, missä hänet pidätettiin.

Turkin pyynnöistä huolimatta Italia ei suostunut luovuttamaan Öcalania vedoten perustuslain pykälään, joka kieltää henkilön luovutuksen sellaiseen maahan, jossa häntä saattaa uhata kuolemantuomio.

Luovutuksen sijasta Öcalan määrättiin kotiarestiin, ja tammikuussa hänen sallittiin lähteä maasta. Turkin salainen poliisi onnistui kuitenkin pidättämään hänet Keniassa.

Vasemmistoaktivistiksi opiskeluaikoina

Öcalan syntyi talonpoikaisperheeseen pienessä turkkilaisessa kylässä, Syyrian rajalla. Hänestä tuli vasemmistoaktivisti opiskelleessaan Ankaran yliopistossa.

Vuonna 1972 hänet määrättiin seitsemäksi kuukaudeksi vankilaan "kurdeille myötämielisestä toiminnasta". Paettuaan Turkista ennen vuoden 1980 sotilasvallankaappausta Öcalan on asunut maanpaossa, enimmäkseen Damaskoksessa tai Syyrian valvomalla Libanonin alueella.

Elokuun 15. päivänä 1984 "Apo" aloitti aseellisen taistelun, koska hänen mielestään ei enää kannattanut tuhlata aikaa poliittisiin keskusteluihin.

Maaliskuussa 1993 Öcalan julisti yksipuolisen aselevon poliittisten neuvottelujen aloittamiseksi, mutta se rikkoutui jo parin kuukauden kuluttua. Turkin hallitus torjui myös kaksi muuta aselepotarjousta vuosina 1995 ja 1998.

Öcalan on kirjoittanut lehtiartikkeleita ja esiintynyt Lontoossa toimivassa Med-TV-satelliittitelevisiossa, joka suuntaa lähetyksensä suoraan Turkin Kurdistaniin.

PKK:n aseellisessa taistelussa Turkin hallitusta vastaan on kuollut noin 30 000 ihmistä. Varhaisina vuosinaan PKK nautti suurta kannatusta kurdikansan keskuudessa. Suosio on sittemmin laskenut, ja PKK:n voima ja vaikutusvalta alueella ovat heikentyneet lähinnä Turkin armeijan hyökkäysten takia.

STT-IKK
29.6.1999

ULKOMAAT-SIVULLE