Digi-tv-kanavat jaettiin

Omat digikanavansa saavat odotetusti MTV ja Ruutunelonen. Muut toimilupien saajat ovat Suomen Urheilutelevisio, Wellnet Oy, Helsinki Media, Werner Söderström Oy, ranskalaisen Canal+:n omistama Deuterium Oy sekä alueellista ohjelmistoa lähettävä City TV.

Suomen Urheilutelevision omistavat tässä vaiheessa puoliksi Helsinki Media ja MTV, mutta osakkeita on jatkossa tarkoitus tarjota myös muille toimijoille kuten Veikkaukselle. MTV on vahvasti mukana myös City TV -yhtiöiden omistuksessa.

18 hakemusta hylättiin; ilman digikanavan toimilupaa jäivät mm. Sonera ja Helsingin Puhelin.

Toimiluvat jaettiin kymmenvuotiskaudelle, joka alkaa ensi vuoden syyskuun alussa. Jaossa oli käytännössä kaksi kanavanippua eli ns. multipleksiä, joista molemmat pitävät sisällään neljä uutta tv-kanavaa.

Kolmas neljän kanavan nippu menee Yleisradiolle, joka nykyisten TV1:n ja TV2:n lisäksi kaavailee perustavansa uuden 24 tunnin uutiskanavan, kulttuuri- ja opetuskanavan sekä erillisen kanavan ruotsinkielisen FST:n ohjelmille. Viisi eri kanavaa saadaan mahtumaan yhteen multipleksiin limittämällä niiden lähetyksiä ja pakkaamalla bittivirtaa.

Urheilua ja elokuvia

Helsinki Media sai luvan myös elokuvakanavaan ja samaan Sanoma-WSOY-konserniin kuuluva Werner Söderström koulutuskanavaan. Wellnet, jonka omistajiin kuuluu mm. viestintäkonserni Janton, sai luvan erilaista hyötyohjelmistoa lähettävään palvelukanavaan.

Yksi kanava haluttiin varata ulkomaiselle toimijalle ja sen sai Canal+:n omistama Deuterium, jonka nimi myöhemmin muuttuu Canal+ Finlandiksi. Maksullinen yleiskanava lähettää pääosin elokuvia ja sarjoja.

Urheilukanavaa haki Suomen Urheilutelevision lisäksi myös Eurosport. Sille lupaa ei kuitenkaan myönnetty, koska yhden pelkästään urheiluun keskittyneen kanavan katsottiin riittävän. Lisäksi Eurosportin lähetyksiä voi laajalti seurata jo muutenkin kaapeliverkkojen ja satelliitin välityksellä.

Digitaalisten tv-kanavien lähetykset on tarkoitus aloittaa asteittain ensi vuoden syksyllä. Ne toimivat aluksi päällekkäin nykyisten analogisten kanavien kanssa.

MTV3:n ja Ruutunelosen analogisten kanavien toimiluvat ovat voimassa vuoden 2006 loppuun saakka. Jos kansalaiset siihen mennessä siirtyvät odotetulla tahdilla digikanavien katsojiksi, analogiset lähetykset loppuvat. Tarvittaessa asiaa harkitaan kuitenkin vielä uudelleen.

Digitelevisiossa voi tavallisten televisiolähetysten lisäksi välittää myös Internet-pohjaista dataa eli mm. pankkipalveluja, sähköpostia ja viranomaisten tietopalveluja.

Heinonen: Viestintäverkkoja koskevat lait uusittava

Tavallisen kuluttajan kannalta digi-tv on ikään kuin parannettu teksti-tv, jossa entistä useampien televisiokanavien lisäksi pääsee käsiksi myös Internettiin. Digi-tv:n kautta voi tulevaisuudessa vaikkapa hoitaa pankkipalveluita, asioida valtionhallinnon kanssa ja lähettää sähköpostia.

Näitä digi-tv:n tietoyhteiskuntaan liittyviä mahdollisuuksia haluttiin korostaa sillä, että toimiluvissa annettiin mahdollisuus käyttää enintään 15 prosenttia yhden kanavanipun kapasiteetista erilaisiin multimediapalveluihin.

Sekä Sonera että HPY jäivät kuitenkin vielä ilman toimilupaa, Heinosen mukaan mm. siksi, että lain mukaan luvat oli jaettava nimenomaan televisiotoimintaan. Ministeri arvelikin, että jo lähivuosina sekä Suomessa että EU:ssa joudutaan yhtenäistämään eri viestintäverkkoja koskevaa lainsäädäntöä sellaiseksi, että eri tekniikkaa käyttävät verkot ovat samassa asemassa.

- Yksi tavoiteaika voisi olla, että uusi lainsäädäntö olisi valmiina vuoteen 2002 mennessä, hän sanoi.

Vuoden 2002 loppuun mennessä hallituksen on määrä käsitellä uudelleen nyt päätettyä toimilupajakoa ja mahdollisesti hyväksyä uusia lupia, jos digiverkkoihin liittyvä pakkaustekniikka on siihen mennessä lisännyt käytettävissä olevaa lähetyskapasiteettia.

Uusien kanavien rahoitus vielä auki

- Liiketaloudellisen perustan eteen on vielä tehtävä kovasti työtä, MTV:n toimitusjohtaja Eero Pilkama pohti keskiviikkona. Eri tahoilla tehtyjen laskelmien mukaan kaikkien uusien kanavien vaatima ohjelmatuotanto maksaa yhteensä vähintään 600-700 miljoonaa markkaa vuodessa. Merkittäviä mainos- tai maksutv-tuloja uusilta kanavilta taas irtoaa vasta sen jälkeen, kun vastaanottimien peitto on riittävän suuri.

Lisääntyvän tarjonnan myötä myös kilpailu mainostajista kiristyy, joten uusien kanavien ensimmäisten vuosien toiminnallisen tuloksen on arvioitu jäävän selvästi tappiolle.

Liikenneministeriössä ennakoidaan, että kustannukset ja tulot ovat kenties tasapainossa vasta 5-7 vuoden kuluessa.

Digiverkkojen hinta 500 miljoonaa

Verkot rakentaa Yleisradion tytäryhtiö Digita, joka perii niiden käytöstä vuokraa alustavan arvion mukaan noin 20 miljoonaa markkaa vuodessa yhtä kanavaa kohden.

Nykyisistä analogisista verkoista tv-yhtiöt maksavat vuokraa yhteensä noin 350 miljoonaa markkaa vuodessa, joten ainakin MTV:tä ja Ruutunelosta askarruttaa myös se, kuinka pitkäksi venyy analogisten ja digitaalisten tv-kanavien päällekkäinen toiminta.

Pilkaman mielestä ylimenokaudeksi tarvitaan jokin "toimijoita tyydyttävä" ratkaisu, jos uusien kanavien ohjelmiston taso halutaan pitää korkeana. Myös tekijänoikeusmaksut tulee suhteuttaa katsojamääriin ja sopia, miten digivastaanottimien yleistymistä voidaan edistää, hän sanoi.

Nykytelevisioilla digilähetyksiä ei voi seurata, vaan kotitaloudet joutuvat hankkimaan niihin lisälaitteet, ns. set-top-boxit, joiden hinnaksi arvioidaan muodostuvan noin 1 000-3 000 markkaa. Varsinaisia digitelevisioita tulee markkinoille myöhemmin, eivätkä nekään alkuvaiheessa liene kovin halpoja.

Tavoitteena on, että vuoden 2001 loppuun mennessä 70 prosenttia väestöstä voi seurata digilähetyksiä, loput vuoteen 2006 mennessä.

Digitaalinen tv-toiminta on hyvää vauhtia käynnistymässä myös muualla Euroopassa. Britanniassa maanpäällisen digiverkon lähetykset alkoivat viime syksynä ja Ruotsissa maaliskuussa. Irlanti, Espanja ja Portugali kaavailevat aloittavansa maanpäälliset digilähetykset samoihin aikoihin kuin Suomi. Lisäksi eräissä maissa digitaalilähetyksiä on tarjolla satelliittien kautta.

STT-IKK
25.6.1999