Dollarin kurssi noussut 40-50 prosenttia vuodesta 1995

Euro käyttöön dollarin nousukierron huipun lähellä



EU:n yhteisvaluutta euro otettiin käyttöön tammikuun alussa Yhdysvaltain dollarin jatkaessa vuosikymmenen puolivälistä alkanutta kurssinousua. Sen aikana dollarin kurssi muita päävaluuttoja vastaan on noussut lähes puolta korkeammaksi kuin vuosikymmenen puolivälin alimmissa noteerauksissa.


Yhdysvaltain dollarin kurssiheilahtelut ovat kiinteiden valuuttakurssien järjestelmän hajoamisen jälkeen olleet erittäin voimakkaita. Dollarin kurssi on kelluvien valuuttakurssien aikaisten pitkien kiertojensa kuluessa ajanut ylös ja alas kuin vuoristorata.

Dollarin kurssikäyristä on vuosina 1970-1999 nähtävissä kolme "pitkää kurssisykliä" Bretton Woodsin kiinteiden kurssien järjestelmän hajoamisen jälkeen. Japanin jenin volatiliteetti eli kurssiheilahtelu on ollut yhtä rajua kuin dollarin. Saksaan markan kurssikehitys oli selvästi vakaampaa kuin dollarin ja jenin.

Maailman toiseksi päävaluutaksi ja dollarin haastajaksi nousseen euron kurssikehitys oli alkuvuonna laskeva, mutta tasainen. Euro on vapaasti kelluva valuutta, jolla ei toistaiseksi ole omaa historiaa. Päävalutan asema ja kelluva kurssi merkitsevät sitä, että euron ja kahden muun päävaluutan dollarin ja jenin kurssit tulevat elämään myös jatkossa.

Euromaat toivovat valuuttansa kehittyvän yhtä vakaasti kuin euron esikuvaksi mielletty Saksan markka.

Dollari noussut vuodesta 1995

Euron lähtökurssi dollaria vastaan oli uuden rahan syntyessä 1,1789 dollaria ja Japanin jeniä vastaan 133,73 jeniä. Kesäkuun alussa euron noteeraus dollaria vastaan oli laskenut 1,0434 dollariin. Jeniä vastaan euron noteeraus oli 126,35 jeniä.

Vuonna 1995 dollarin ollessa heikoimmillaan euron "edeltäjän" ecun kurssi dollaria vastaan oli keskimäärin 1,308 dollaria. Euroalueen reaalista valuuttakurssia kuvaava indeksiluku oli vuonna 1995 keskimäärin 98,7.

Viime vuonna indeksi oli keskimäärin 92,1. Viime joulukuussa indeksiluku oli EKP:n katsauksen mukaan 93,5, mistä se laski toukokuussa 87,3 pisteeseen.

Alimmillaan päättyvällä vuosikymmenellä dollarin kurssi Saksan markkaa vastaan kävi maaliskuussa 1995 1,3450 D-markassa. Siitä dollarin kurssi nousi kesäkuun alkuun noin 40 prosenttia, jos vertailussa käytetään euron kautta laskettua Saksan markan kurssia. Kesäkuun alussa dollari oli 1,88 Saksan markan tasolla.

Japanin jeniä vastaan dollarin kurssivaihtelut ovat olleet voimakkaampia kuin Saksan markkaa vastaan. Alimmillaan dollarin kurssi jeniä vastaan kävi kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla vuoden 1995 huhtikuussa 79,75 jenissä.

Siitä dollari nousi kesäkuun alkuun noin 52 prosenttia jeniä vastaan. Kesäkuun alussa dollarin kurssi oli 126 jenin tasolla.

Dollarihuippu markkaa vastaan vuonna 1985

Dollarin noteeraus Suomen markkaa vastaan oli joulukuun lopussa ennen euron käyttöönottoa 5,4268 markkaa. Kesäkuun alussa dollarin markkakurssi oli euron kautta laskettuna noussut 5,6984 markkaan.

Dollarin markkakurssi on viime vuodet liikkunut kolmen vuosikymmenen kurssihaarukan yläosissa, mutta on vielä yli markan päässä vuonna 1985 noteeratuista kurssihuipusta markkaa vastaan.

Suomen markkaa vastaan dollarin kurssi kävi korkeimmillaan kelluvien valuuttakurssien aikana maaliskuussa vuonna 1985.

Tuolloin Suomen Pankki noteerasi dollarin kurssiksi 6,8610 markkaa. Alimmillaan dollarin noteeraus Suomen markkaa vastaan puolestaan oli tällä vuosikymmenellä vuoden 1991 helmikuussa 3,5972 markkaa.

Dollarin kehitystä markkaa tai muita pieniä valuuttoja vastaan verrattaessa on muistettava, että pariarvoon vaikuttaa molempien valuuttojen kehitys. Markan ja dollarin kurssikehitys eroaa jonkin verran päävaluutoista sekä Suomen pitkän devalvaatiohistorian että 90-luvun alun laman johdosta.

Tammikuussa vuonna 1970 markan kurssi dollaria vastaan oli 4,1960 markkaa. Kurssi laski helmikuussa 1975 3,4970 markkaan ja vaihteli vuosikymmenen loppuun kolmen ja neljän markan välillä. Heinäkuussa 1987 dollarin noteeraus oli 3,6200 markkaa, mistä se nousi yli viiden markan lokakuussa 1982 ja yli kuuden markan heinäkuussa 1984.

Korkeimmillaan kurssi oli maaliskuussa 1985 6,8610 markkaa ennen kääntymistään laskuun.

Toukokuussa 1990 dollari laski taas alle neljän markan ja kävi alimmillaan marraskuussa. Laman aikana dollari markan heiketessä nousi maaliskuussa 1993 5,9718 markkaan. Dollarin laskiessa sen kurssi markkaa vastaan oli alimmillaan vuonna 1995 heinäkuussa 4,2488 markkaa.

Sen jälkeen dollari kääntyi uudelleen nousuun ja ylitti viiden markan rajan taas maaliskuussa 1997.

Dollari laskenut kellunnan aikana

Kiinteiden kurssien järjestelmän aikana dollarin parikurssi Saksan markkaa vastaan oli vuonna 1970 3,660 D-markkaa ja japanin jeniä vastaan 360 jeniä. Suomen markkaa vastaan dollarin kiinteä parikurssi oli 4,200 markkaa, Englannin puntaa vastaan dollarin parikurssi oli 0,417 puntaa ja Ruotsin kruunua vastaan 5,173 kruunua.

Dollarin trendi oli koko 70-luvun laskeva. Vuonna 1980 dollarin kurssi Saksan markkaa vastaan oli OECD:n tilastojen mukaan keskimäärin 1,8172 D-markkaa ja jeniä vastaan 226,70 jeniä. Dollari nousi vuoteen 1985 saakka, jolloin se oli keskimäärin 2,9437 D-markkaa ja 238,62 jeniä.

Dollari kääntyi 80-luvun huipun jälkeen laskuun ja sen kurssi D-markkaa vastaan laski vuonna 1990 keskimäärin 1,616 markkaan. Jeniä vastaan dollari laski samaan aikaan keskimäärin 144,8 jeniin. Vuonna 1995 dollari laski keskimäärin 1,422 D-markkaan ja 94,1 jeniin ennen kuin sen kurssi alkoi uuden nousun.

Euron kurssi lähes "oikealla tasolla"

Euron käyttöönoton jälkeinen kurssin lasku dollaria vastaan on synnyttänyt vahvasti poliittisesti värittyneen valuuttakeskustelun euron kurssista. Erityisellä innolla aiheeseen ovat puuttuneet dollaria käyttävät amerikkalaiset, euron ulkopuolelle jääneet britit ja euromaiden EU-vastustajat.

Deutsche Bankin pääjohtaja Rolf Breur sanoi pankkinsa järjestämässä seminaarissa toukokuun lopussa, ettei keskustelun juuttuminen dollarin ja euron väliseen kurssiin ole taloudellisesti perusteltua. Hän ei myöskään nähnyt mitään syytä kyseenalaistaa euron uskottavuutta.

Breuer sanoi sen sijaan olevansa huolissaan niistä taloudellisista syistä, jotka ajoivat dollarin kurssia ylöspäin. Hän viittasi erityisesti Yhdysvaltain kasvavaan vaihtotaseen vajeeseen sekä Euroopan ja Yhdysvaltojen talouskasvun eritahtisuuteen.

- Jos jokin minua huolestuttaa, niin tämä vaje, koska se voi kestää vain niin kauan, kun Yhdysvallat pystyy houkuttelemaan pääomaa ulkomailta, sanoi Breuer.

Euron kurssikehityksen arviointi lukujen sekä talous- ja rahapolitiikan säätöjen valossa ei tue hälyotsikkoja heikosta eurosta. Eritahtinen talouskehitys ja kasvanut korkoero riittävät selittämään euron kurssin laskun dollaria vastaan. Perustekijät viittaavat myös siihen, että trendi on keskipitkällä aikajänteellä kääntymässä.

Valuuttamarkkinoiden reaktioiden perusteella euron nykyinen kurssi näyttäisi olevan karkeasti ottaen "oikealla tasolla". Yleensä kelluvat valuutat heiluvat jonkin ajan myötä muuttuvan tasapainokurssin ylä- ja alapuolella vaihtelevalla volatiliteetilla.

"Oikean" kurssitason määrittämiseksi ei ole yksiselitteisiä menetelmiä. Yksi tapa yli- tai aliarvostuksen arvioimiseksi on verrata ostovoimapariteettikursseja kaupallisiin kursseihin. Näin tekevät esimerkiksi englantilaisen NatWest Groupin ekonomistit.

Keväällä dollarin ppp-kurssi Saksan markkaa vastaan oli NatWestin laskelmien mukaan noin 1,82 D-markkaa ja jeniä vastaan 127 jeniä.

Euron kautta laskettu Saksan markan kurssi on viime viikkoina liikkunut 1,88 D-markan tasolla. Jenin noteeraus puolestaan on ollut 125 jenin paikkeilla. Hieman yksinkertaistaen tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että euron kurssi on ostovoimapariteeteilla arvioituna karkeasti ottaen oikealla tasolla.

STT-IA
25.6.1999


TALOUS -SIVULLE