 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 Kosovon kriisi keskeinen haaste Suomen puheenjohtajakaudella
Suomen ensimmäistä EU-puheenjohtajakautta hallitsee Kosovon kriisi ja sen seuraukset, totesi pääministeri Paavo Lipponen (sd.) torstaina Turussa. Hän esitteli puheenjohtajakauden ohjelmaa.- Kosovon kriisin selvittäminen ja Balkanin vakauttaminen merkitsevät vaativinta ja näkyvintä haastetta Suomen puheenjohtajuudelle. Turvallisuuden takaaminen, humanitaarisen avun varmistaminen ja jälleenrakentamisen organisointi edellyttää tiivistä yhteistyötä EU:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden välillä, Lipponen sanoi. Lipposen mielestä ei riitä, että vaaditaan Jugoslavian presidentin Slobodan Milosevicin eroa ehtona kansainväliselle jälleenrakennusavulle. Vaatimuksen ovat esittäneet mm. presidentti Bill Clinton ja liittokansleri Gerhard Schröder. - Serbian kansalle on myös tarjottava jotain. Se voisi olla mahdollisuus EU-jäsenyyteen tulevaisuudessa, Lipponen sanoi. Kysymykseen presidentti Martti Ahtisaaren roolista Lipponen vastasi, että tämä on vielä Suomen presidentti virkakautensa loppuun eikä ole ehdolla Balkanin alueen vakaussopimuksen koordinoijaksi. Lipponen esitteli Suomen puheenjohtajakauden ohjelmaa torstaina Turun linnan Kuninkaansalissa suomalaiselle ja kansainväliselle lehdistölle. Suomen puheenjohtajakausi alkaa ensi viikon torstaina 1. heinäkuuta. Suomen puheenjohtajakauden credo tai iskulause voisi olla; avoin ja tehokas unioni, Lipponen tiivisti.
Pienillekin tärkeitä tehtäviäEU:n toiminta ei Suomen aloittaessa ole aivan normaaleilla raiteillaan komission maaliskuisen eron takia. Romano Prodin uusi komissio pääsee aloittamaan työnsä vasta syys-lokakuussa saatuaan EU-parlamentin hyväksynnän.Lipponen sanoi Suomen tukevan Prodin esittämiä suunnitelmia, joihin sisältyy mm. puheenjohtajan aseman vahvistaminen. Hän painotti, että myös pienet maat on otettava huomioon uuden komission salkkuja jaettaessa. Suomen komissaariehdokkaasta ja tämän salkusta puhutaan Prodin kanssa ensi viikolla, kun tämä vierailee Helsingissä. Virallisesti Suomi ei ole ilmoittanut ajavansa komissaari Erkki Liikasen uudelleennimitystä, koska Prodin kanssa ei ole vielä ehditty keskustella asiasta. Uudella puheenjohtajalla on oikeus valita, kenet hän huolii komissioonsa. Lipponen painotti jälleen kerran, että komissio on tärkeä varsinkin pienille jäsenmaille, koska se tasapainottaa suurten jäsenmaiden pyrkimyksiä sumplia päätöksiä keskenään. - Komission kriisiä ei saa käyttää EU:n instituutioiden välisen tasapainon häiritsemiseen, Lipponen sanoi. Suomen kaudella EU alkaa ensimmäistä kertaa toden teolla soveltaa uutta peruskirjaa, Amsterdamin sopimusta, joka astui voimaan vappuna. Se lisää EU-parlamentin valtaa ja tähtää tehostamaan EU:n toimintaa ulkopolitiikan alalla. Komission ennenaikaisesta vaihdosta huolimatta Suomi pyrkii ajamaan tärkeiksi katsomiaan asioita eteenpäin. EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta pidetään kokous ja valmistellaan toimintasuunnitelmaa, unionin laajentumisneuvotteluihin pyritään saamaan mukaan uusia maita, ja Emu-maiden talouspolitiikkaa yritetään sovittaa paremmin yhteensopivaksi.
Vakaussopimusta noudatettavaEuron kurssin viime aikaisia töyssyistä Lipponen totesi, että on jokaisen EU-maan oma vastuu, varsinkin suurimpien maiden, noudattaa vakaussopimusta ja pitää taloutensa kunnossa. Hän kiitti Saksan hallituksen esittämää säästöohjelmaa, ja uskoi sen vakauttavan euroa.- On jäsenmaiden asia tehdä läksynsä ja tukea euroa, Lipponen sanoi, kun häneltä pyydettiin kommenttia Prodin euroa heikentäneisiin lausuntoihin. Suomen tarkoitus on myös lisätä EU:n toiminnan avoimuutta ja luoda asiakirjajulkisuudelle selkeät säännöt. Suomi aikoo vastedes julkistaa paitsi ministerineuvoston kokousten asialistat, myös listat niitä valmistelevien työryhmien kokouksista. - Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat välttämättömiä edellytyksiä demokratialle toimivuudelle, Lipponen sanoi. Tampereen huippukokouksessa lokakuussa keskustellaan oikeus- ja poliisiyhteistyöstä. EU etsii Tampereella keinoja taata kansalaisten turvallisuus ja oikeusturva rajoittamatta vapaata liikkuvuutta. Esillä ovat mm. maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, sekä kansainvälisen rikollisuuden torjunta. Suomen kaudella valmistellaan myös suunnitelmaa EU:n kriisinhallinta- ja rauhanturvaamiskyvyn luomiseksi ja tutkitaan miten kestävän kehityksen periaatteet voisi liittää kaikkeen unionin toimintaan. Aletaan myös valmistella uutta hallitusten välistä konferenssia, joka uudistaa EU:n päätöksentekojärjestelmää ottamaan vastaan kymmenkunta uutta jäsenmaata Itä-Euroopassa. Helsingin huippukokouksessa joulukuussa EU-johtajat hyväksyvät vielä "Vuosituhannen julistuksen", josta pitäisi käydä ilmi miksi EU on tarpeen ja mihin sitä on määrä käyttää tulevina vuosina.
STT-IKK |
POLITIIKKA-SIVULLE