Euroopan ilmailuviranomaisilta puuttuu bisnesajattelua



Euroopan lentoliikenteen ruuhkaisuus ja lennonjohtojärjestelmän ongelmat johtuvat osittain siitä, että Euroopan valtiot ja ilmailuviranomaiset toimivat edelleen kuin feodaaliajalla.


Heiltä puuttuu bisnesajattelu ja yhteistyökyky, sanoo Kansainvälisen Ilmakuljetusliiton pääjohtaja Pierre Jeanniot.
- Ilmailu ei ole politiikkaa.

Eurooppalaisille voisi Jeanniotin mukaan näyttää esimerkkinä vaikkapa Suomen Ilmailulaitosta, joka irtaantui hallituksen ohjauksesta ja ryhtyi palveluyritykseksi.

Euroopassa olisi kiireesti päästävä luomaan yhtenäistä ilmailualan lainsäädäntöä, vaatii Jeanniot, joka kävi Suomessa lobbaamassa keskiviikkona liikenneministeri Olli-Pekka Heinosta.

Jeanniotilla oli toivelista koskien EU-puheenjohtajuuskautta.
- Nykyisen Euroopan taivaalta tulisi poistaa rajakontrolli samalla lailla kuin maassa on tehty Schengen-sopimuksessa.

Ruuhkia eurotaivaalla lisäävät yhteistoiminnan puutteen lisäksi sotilaskäyttöön tarkoitetut ilmatilat. Jeanniot pitää tilannetta absurdina.

- Miten nykyisenä satelliittivakoilun aikana joku voisi pimittää sotilassalaisuuksia kieltämällä siviili-ilmailun tietyillä alueilla. Varsinkin jos ei sodita.

Euroopan ruuhkaan on tosin viime aikoina vaikuttanut Balkanin ja Kosovon tilanne, mutta nythän sota on ohi. Pitäisi todella keskittyä siihen, mistä saadaan lisää kapasiteettia ilmaan, vaatii Jeanniot.

Tänä kesänä saattaa Euroopassa lennoista myöhästyä 30-40 prosenttia. Myös myöhästymisaika on venymässä 15-25 minuuttiin keskimäärin.

Suomalaiset: Tilanne ei niin paha

Suomen tilanne ei ole Ilmailuhallituksen pääjohtajan Mikko Talvitien mukaan niin paha. Tänä kesänä arvellaan 7 prosenttia lennoista myöhästyvän.

Finnairin pääjohtaja Keijo Suila huomauttaa, että seitsemään prosenttiin pitää lisätä kerrannaisvaikutukset. Yhden viivästyksen myötä menee monen vuoron aikataulut sekaisin.

Suila pitää tilannetta huolestuttavana siinä mielessä, että Suomessa ovat yleensä aikataulut pitäneet ja tilastoissa Suomi on Euroopassa kolmannella sijalla tässä lajissa.

Pääjohtaja Talvitie sanoo, että Euroopassa on 35 kenttää, joissa homma pelaa, mutta muualla tapahtuu yleensä ylikuumenemista. 70 prosenttia ongelmista koskee ilmatilan ruuhkautumista ja 30 prosenttia ongelmista liittyy maan pinnan ongelmiin, kuten mm. teknisiin ongelmiin ja pulaan ammattitaitoisesta henkilökunnasta.

Talvitien mukaan lennonjohtajia koulutetaan aina juuri sopivasti tai ehkä vähän tarpeen yli. Kun lentoliikenne kasvaa, tulee työntekijöissä vajausta.

Pääjohtaja Jeanniotin mielestä homma on aivan yksinkertainen. Ihmiset haluavat matkustaa. Turismi ja tavarakuljetukset ovat hyvää bisnestä. Olisikin synti karkottaa asiakkaita huonolla palvelulla.

Kanadalaisen Jeanniotin johtama IATA edustaa yli 250 lentoyhtiötä. Viime vuonna kattojärjestön jäsenyhtiöt tekivät 142,7 miljardin liikevaihdon, joka lienee kohtuullinen tulos.

Matkustajamäärät ja tavarakuljetukset vähentyivät kuitenkin IATA:ta huolestuttavasti. Kasvu ei voi jatkua, jollei yhteistoiminta eurooppalaisella tasolla toteudu lähivuosien aikana. Tai jopa jo ensi kesänä, toivoo Jeanniot.

STT-IA
25.6.1999


TALOUS -SIVULLE