Lapset syntyivät hedelmällisyyshoidolla

Aviomiehellä oikeus isyyteen



Aviomiehen oikeutta isyyteen ei voi kumota sillä perusteella, että lapset ovat syntyneet hedelmöityshoidon tuloksena. Korkein oikeus on antanut ratkaisunsa asiassa.


Vaimo oli saanut hedelmällisyyshoitoa, johon käytettiin tuntemattoman luovuttajan siemennestettä. Aviomies oli suostunut hoitoon. Hoidon tuloksena pariskunta sai kaksi lasta.

Pariskunta erosi myöhemmin. Lasten uskottu mies vaati kanteessaan isyyden kumoamista sillä perusteella, ettei aviomies ollut lasten biologinen isä.

Korkein oikeus päätyi ratkaisussaan samalle kannalle kuin Itä-Suomen hovioikeus ja Iisalmen käräjäoikeus, jotka olivat hylänneet uskotun miehen kanteen. Yksi korkeimman oikeuden jäsen oli ratkaisusta eri mieltä.

Korkeimman oikeuden mukaan hedelmöityshoitoon turvautuvilla puolisoilla on yleensä tarkoituksena, että aviomiehestä tulee lapsen isä. Sen sijaan siemennesteen tuntemattoman luovuttajan ja lapsen välille ei ole tarkoitus muodostaa oikeudellista suhdetta.

Suomalaisessa lainsäädännössä on suhtauduttu kielteisesti ottolapsisuhteen purkamiseen. KKO:n kannan mukaan on perusteltua, ettei aviomiehen isyyttä voi kumota silloinkaan, kun aviomies on suostunut hedelmällisyyshoitoon ja lapsi on syntynyt hoidon avulla. Tällainen kanta on otettu myös lääketieteellistä hedelmöityshoitoa koskevien lakien valmistelussa ja muiden Pohjoismaiden lainsäädännössä.

Kun säädettiin lakeja lasten asemasta, lainvalmisteluasiakirjoissa todettiin, että koeputkilasten oikeudellinen asema on tarkoitus järjestää erillislailla. Tällaista lainsäädäntöä ei kuitenkaan Suomessa vielä ole, joten isyyslaissa ei ole otettu huomioon tilanteita, joissa lapsi syntyy hedelmällisyyshoidon tuloksena.

STT-IKK
25.6.1999


AJASSA -SIVULLE