Hornet-vastakauppojen työllistävyydestä kinaa



Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Hornet-vastakaupoista on syntynyt hyvin vähän uusia työpaikkoja suomalaisyrityksiin. Kauppa- ja teollisuusministeriössä ei allekirjoiteta valtiontilintarkastajien arvostelua.


Viraston mukaan kaupoista ovat hyötyneet lähinnä suuret vientiyritykset, ja ylipäänsä hyöty on jakautunut yrityksille sattumanvaraisesti. Pk-yritysten osuus on vastakaupoissa jäänyt vaatimattomaksi, samoin varsinaisen high techin osuus.

Työpaikkojen vähäisyys johtuu siitä, että kaupat ovat olleet osa "normaalia" liiketoimintaa, mitään uusvientiä ei ole syntynyt.

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvosteleekin koko vastakauppajärjestelmää Suomen taloudellisten etujen vastaisena. Suomalaiset maksavat vastaostovelvoitteen hoitamisesta lisähintaa, joten ei ole samantekevää, millaisia tuloksia saavutetaan, sanotaan tarkastusviraston tuoreessa raportissa.

Lisäkustannus on arviolta 3-6 prosenttia hävittäjien kauppahinnasta eli 100-200 miljoonaa dollaria. Tarkastusviraston mielestä kompensaatioehdon tarkoituksenmukaisuutta on jatkossa syytä harkita erikseen, kun uusia puolustusvälineitä hankitaan.

Etukäteen annettavan kertakorvauksen sijaan tulisi harkita hyvitystä vasta, kun tuloksia on näkyvissä. Myös kompensaatiohankkeiden etenemistä ja toteutumistuloksia tulisi aktiivisesti seurata. Seuranta on tähän mennessä ollut vähäistä.

Hornet-kompensaatiovelvoitteen suuruus on merkinnyt velvoitteen täyttämistä osittain keinotekoisen tuntuisilla hankkeilla.

Hyöty piilossa konsulttien palkoissa

Tarkastusviraston mielestä on ollut vaikea saada selkoa siitä, olisivatko kaupat syntyneet ilman vastakauppavelvoitettakin. Virasto arvostelee myös konsulttien käyttöä, sen vuoksi kauppojen myönteisten vaikutuksen arviointi on ollut vaikeaa.

Konsultit sopivat huonosti perusajatukseen eli "vastakauppojen avulla tapahtuvaan suomalaisen teollisuuden tuotteiden markkinointiin maailmalle". Kyseenalaista on sekin, että nykyisellä vastakauppakäytännöllä rahoitetaan viennin edistämistä myös puolustusbudjetin kautta.

Vuoden 1998 loppuun mennessä Hornet-kauppoihin liittyviä vastakauppoja on hyväksytty 2,97 miljardin dollarin arvosta. Noin 3,35 miljardin dollarin kokonaisvastaostovelvoitteesta on täytetty 89 prosenttia.

Suorien vastakauppojen osuus on 16 prosenttia, jotka koostuvat hävittäjien Suomessa tapahtuvasta osavalmistus- ja kokoonpanotyöstä.

Epäsuorien vastakauppojen kokonaismäärä on noin 2,5 miljardia dollaria. Tästä viennin osuus on 59 prosenttia. Loput koostuvat teknologian siirrosta, markkinointiavusta ja viennin edistämishankkeista sekä pääomansijoitusrahastosta.

Vaikka kompensaatiovelvoitetta on vielä jäljellä, tarkastusvirasto ei usko, että loppumetreillä syntyisi kovinkaan monta uutta työpaikkaa. Uusien markkina-alueiden ja asiakkaiden osuuskin jäänee pieneksi samoin kuin pysyvien liikesuhteiden syntyminen vastakaupoilla.

"Horneteilla on pelastettu teollisuuden työpaikkoja"

Kauppa- ja teollisuusministeriön vastakauppatoimikunnan vastaava virkamies Henrik Räihä ei allekirjoita valtiontilintarkastajien arvostelua Hornet-vastakauppojen huonosta työllistävyydestä.

- Hornet-ohjelmahan lähti käyntiin juuri silloin kun Suomen talous oli lähdössä alaspäin. Me olemme tietyillä hankkeilla selvästi onnistuneet varmistamaan, että vanhat työpaikat säilyvät. Työpaikkoja hävisi Suomessa vuosina 1993-94 teollisuudesta noin 100 000.

Räihän mukaan kyse oli pelastusoperaatiosta, jossa tuettiin mm. telakoita. Sekin on selvää, että suuryrityksiin joudutaan turvautumaan, jos kyse on vaikkapa 15 miljardin markan hankkeista. Niihin ei puolustusvälineteollisuus tai pk-teollisuus pystyisi.

- Mitä vahvemmasta vientiyrityksestä on kysymys, voidaan miettiä pystytäänkö vastakaupoilla tuomaan todellista lisäarvoa. Olemme silti olleet hirveän tarkkoja myötävaikuttamisen toteamisessa.

Räihän mukaan vastakauppavelvolliselle asetetaan meillä todella ankarat vaatimukset. Näin väittävät myös vastakauppavelvolliset itse.

- Etukäteen on hyvityksistä päätetty vain esimerkiksi kun kysymyksessä on ollut pk-yrityksen markkinointihanke, johon yritys joutuu käyttämään omaa budjettirahaa.

Etukäteen on päätetty myös teknologian siirtohankkeista. Sitä on ollut Räihän mukaan todella luonnollista tukea. - Tätä eivät valtiontilintarkastajat ehkä ole ymmärtäneet.

- Muissa asioissa olemme antaneet jälkikäteen korvausta toteutuneista kaupoista.

Konsultit etsineet kauppoja

Arvosteluun konsulttien käytöstä ja huonosta seurannasta Räihä sanoo, että seurantavaihe alkoi vuosi sitten ja siinä keskitytään erityisesti teknologian siirtohankkeisiin.

Konsulttien rooli on ollut lähinnä niitten kauppojen löytämisessä, joissa vastakauppavelvollinen voisi olla avuksi.

Vastakaupat ovat eduskunnan hyväksymä ehto, jonka hyödyllisyydestä voidaan olla montaa mieltä.
- Viranomaiset ovat kuitenkin aina pyrkineet rakentamaan ohjelmasta aina tilanteeseen sopivan.

- Oli suuri askel siirtyä vanhoista Hawk-säännöistä Hornet-sääntöihin, joilla teknologian siirtokaupat ja pk-teollisuuden edistäminen tulivat mukaan vastakauppoihin. Viime vuonna hyväksyttiin taas uudet säännöt, joilla pannaan vientiteollisuus syrjään ja edistetään erityisesti puolustusvälineteollisuutta, koska itse ostotapahtuma myös koskee puolustusvälineitä.

Räihän mielestä selvää toki on, että tilaus tulee kalliimmaksi vastakauppaehdoilla kuin ilman.
- Tämänhän kaikki tietävät.

STT-IKK
25.6.1999


TALOUS-SIVULLE