 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomen kilpailukyky Euroopan sisällä parantunut
Suomen kilpailukyky Euroopan sisällä on kohentunut, ilmenee eurooppalaisten teollisuus- ja työnantajaorganisaatioiden kattojärjestön Unicen raportista.Suomen sijoitusta on parantanut laman jälkeinen ripeä nousu. Lisäksi kilpailukykyä mittaavia mittareita on osin uusittu siten, että uuden teknologian osuus näkyy tuloksissa entistä enemmän, mikä on Suomelle edullista. Unice julkaisi edellisen vastaavan selvityksen runsas vuosi sitten. Suomen henkeä kohti laskettu bruttokansantuote on sen jälkeen noussut hiukan EU-maiden keskiarvon yläpuolelle ja ohittanut mm. Ruotsin. Työllisyysaste on laman jälkeen noussut EU:n keskiarvon yli, mutta työttömyysaste on edelleen korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Unicen raportin keskeinen viesti on, että koko Euroopan kilpailukyky on edelleen heikko verrattuna erityisesti Yhdysvaltoihin. Ero Yhdysvaltojen hyväksi on jopa lisääntynyt edelliseen raporttiin verrattuna, kun euron arvon heikkenemisen vaikutuksia ei oteta huomioon: mm. sellaiset tekijät kuin rahtikustannukset, energia, tietoteknologia ja viestintä ovat Yhdysvalloissa selväsi halvempia kuin Euroopassa. Tilanteen kohentamiseksi Unice esittää tuttuja konsteja: kilpailua rajoittavia säännöksiä tulisi yhä poistaa, työmarkkinalait pitäisi saada joustavammiksi, julkista sektoria ja verotaakkaa pitäisi keventää ja yrittäjyyttä edistää. Yritysten rahoitusmahdollisuuksia olisi parannettava ja palkkauksessa ottaa käyttöön innovatiivisia järjestelmiä, kuten optioita, järjestö listaa.
TT: Kireä verotus suurin ongelmaSuomessa suurimmat ongelmat liittyvät Teollisuuden ja työnantajain TT:n mukaan julkisen sektorin suureen kokoon ja siihen kytkeytyvään ankaraan verotukseen, joka vaikuttaa yritystoimintaan kielteisesti sekä suoraan että välillisesti.- Toisaalta yhteiskunnalle täytyy antaa selkeä tunnustus siitä, että keskeiset panostukset koulutukseen, teknologiaan, terveydenhuoltoon ja tietoyhteiskunnan kehitykseen on hoidettu hyvin, TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma myöntää. Koroman mielestä Suomen kilpailukyky Euroopan sisällä on nyt kokonaisuutena arvioiden hyvä, mutta parantamisen varaakin on. Lisäksi kaikki muutkin maat pyrkivät jatkuvasti parantamaan asemiaan, joten laakereilla lepäilyyn ei ole varaa. Unicen selvityksessä Suomen asema vaihtelee melkoisesti, kun yritystoiminnan aktiviteettia mitataan eri mittareilla. Internetin ja matkapuhelinten käytössä Suomi on maailman kärjessä, mutta huipputekniikkayritysten osuus tehdasteollisuuden tuotannosta on vain EU-maiden keskikastia. Selvityksen pohjana olleet tilastotiedot ovat tosin vuoden, parin takaisia, joten Suomen luvuissa saattaa vielä osin näkyä lamavuosien vaikutusta. Uusien yritysten perustamisen ja yritysten investointien määrässä Suomi jää EU-maiden häntäpäähän, mutta tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Suomen yritykset kuuluvat listan kärkeen. - Patentteja haetaan Suomessa ahkerasti, mutta niiden kaupallistaminen tapahtuu sekä meillä että EU:ssa paljon Yhdysvaltoja hitaammin. Meiltä puuttuu se rahoituspalkki, jonka avulla innovaatiovaiheesta päästään markkinoille, Koroma huomauttaa. Perustamiskynnys alenisi Koroman mielestä mm. riskirahoituksen saatavuutta parantamalla. Nykyisellään Tekes ja muut vastaavat rahoittajat tarjoavat sitä vain rajoitetusti, ja markkinoille kaivattaisiin lisää yksityisiä riskirahoittajia.
STT-IKK |
TALOUS -SIVULLE