 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Talouskasvu hiipuu, työttömyys kasvaa, ulkomaanvelka lisääntyyKosovon sota varasti puolet matkailutuloista Kroatiassa
Kosovon sota on ollut kova pala Kroatialle ja varsinkin sen matkailulle, joka oli juuri toipumassa vuonna 1991 alkaneesta Jugoslavian hajoamissodasta. Matkailutulot olivat kasvussa, ja tästä vuodesta ennustettiin ensimmäistä taloudellista menestystä.- Kosovon sota on ollut meille katastrofi. Kroatia menettää tänä vuonna yli miljardi dollaria (5,6 mrd.mk) matkailutuloja, vaikka meillä ei ole mitään tekemistä Jugoslavian ja Kosovon sodan kanssa, sanoo Splitin alueen matkailujohtaja Zdravko Bankovic. Kroatian paras turistialue, Adrianmeren rannikko saarineen, on satojen kilometrien päässä Pristinasta, mutta ihmisten mielikuvissa Kroatia on edelleen vielä osa ennalta arvaamattoman Balkanin sotaisaa mosaiikkia. - Matkailijamäärät putoavat yli 40 prosenttia peruutusten vuoksi. Nyt kun sota on ohi, ihmiset ovat ryhtyneet taas kyselemään majoitusmahdollisuuksia. Tätä kautta ei kuitenkaan enää mikään pelasta, sillä ryhmämatkailijat ovat ehtineet varata lomapaikkansa muualta, sanoo Bankovic.
Henkilökunnalla aikaa korttipeliinEnnen Jugoslavian hajoamissotaa Kroatian rannikko oli yksi Euroopan suosituimmista lomakohteista ja siellä vieraili vuosittain 7 miljoonaa ulkomaalaista turistia. Viime vuonna matkailijoita oli noin 4 miljoonaa. Tänä vuonna määrän odotettiin kasvavan 30 prosenttia runsaaseen 5 miljoonaan.Peruutukset näkyvät hiljaisuutena hotelleissa, joista osa on suljettu ja avoinnakin olevissa majoituspaikoissa henkilökunnalla on aikaa kortinpeluuseen. - Tämä on aivan kauheaa. En tiedä mitä tästä kesästä tulee ja miten selviämme, päivittelee laventelia Hvarin hiljaisella rantakadulla kojussaan myyvä Marie Louise.
Investoijat vierastavatJugoslaviasta vuonna 1991 itsenäistyneen Kroatian talouden ennustettiin kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia matkailutulojen kasvun ja ulkomaisten investointien toivossa.Kosovo kuitenkin varasti matkailutulot, ja investoijat puolestaan ovat varovaisia Kroatian sisäpoliittisten ja yksityistämisessä havaittujen ongelmien vuoksi. Valtio omistaa esimerkiksi hotelleista valtaosan, osan se tosin on myynyt edullisesti pankeille, jotka puolestaan ovat hallitusta lähellä olevan sisäpiirin hallinnassa. Ulkomaisen velan arvioidaan kasvavan nykyisestä 8,5 miljardista dollarista (n.50 mrd.mk) 10 miljardiin dollariin (56 mrd.mk) vuoden loppuun mennessä, jolloin Kroatiassa järjestetään parlamenttivaalit.
Miinoja pelloillaTalousvaikeudet näkyvät myös julkisen alan palkanmaksun viivästymisenä, noin 20 prosentin työttömyytenä ja paikallisen valuutan, kunan, hienoisena heikkenemisenä.Zagrebin keskustassa kaikki kuitenkin näyttää normaalilta. Ihmiset istuskelevat katukahviloissa ja seurustelevat vilkkaasti keskenään, vaikka vain harvalla on varaa muuhun kuin kupilliseen kahvia. Työttömyys koettelee erityisesti nuoria, joista joka kolmas on vailla työtä. Sodasta pahoin kärsineen Itä-Slavonian viljavilla pelloilla on yhä miinoista varoittavat kyltit koiranputkien seassa ja suuri osa elintarvikkeista tulee ulkomailta. Tuonti pitää hinnat korkeina. Monet sodan aikana maalta kaupunkeihin paenneet viljelijät eivät ole palanneet pelloilleen, vaan syövät Zagrebin ankeissa lähiöissä itäisen Keski-Euroopan kalleinta ruokaa.
STT-IA |
ULKOMAAT -SIVULLE