Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


EDU vaatii eurovaalituloksen huomioimista komissaarien nimityksissä

Euroopan konservatiivipuolueiden yhteistyöelin EDU edellyttää, että eurovaalien tulos otetaan huomioon uutta EU:n komissiota nimitettäessä.

Sauli Niinistön (kok.) johtama EDU vaatii julkilausumassaan, että konservatiivien ja kristillisdemokraattisten puolueiden vaalivoitto pitää ottaa huomioon komission kokoonpanossa.

Konservatiivit nousivat parlamentin suurimmaksi ryhmäksi, ohittaen sosialistit. EDU:n mielestä tämä tulos tasapainottaa muuten sosialistien hallitsemaa EU:ta.

Saksassa oppositioon päätyneet kristillisdemokraatit ja hallituksessa istuvat vihreät käyvät tiukkaa kamppailua maan toisesta komissaarinpaikasta. Yksi paikka on korvamerkitty hallitseville sosiaalidemokraateille.

Komissiota kokoava tuleva puheenjohtaja Romano Prodi halua kaikilta jäsenmailta ehdokkaat tietoonsa viimeistään 9. heinäkuuta. Salkut jaetaan 16. heinäkuuta.

Euroopan konservatiivit yhteistyöhön Kosovon ja Serbian demokraattien kanssa

Euroopan konservatiivipuolueiden yhteistyöelin EDU aloittaa laajan demokratiaprojektin Balkanilla. Puheenjohtaja Sauli Niinistön (kok.) luotsaama johtoryhmä päätti asiasta maanantaina Pariisissa.

EDU järjestää Pohjois-Kreikassa 1.-2. heinäkuuta Länsi-Balkanin Demokratia-konferenssin, johon on jo ilmoittautunut EDU:n jäsenpuolueiden lisäksi kaikki keskeiset Kosovon, Serbian, Montenegron, Bosnia-Hertsegovinan, Kroatian ja Makedonian demokraattiset puolueet.

Kosovon albaanijohtaja Ibrahim Rugova osallistuu, ja mukana kokouksessa on myös kymmenkunta samanhenkistä amerikkalaista, venäläistä ja eurooppalaista säätiötä.

EDU:n mukaan eurokonservatiivien antama tuki oli ratkaisevan tärkeää Makedoniassa, kun aiemmin oppositiossa olleet demokratialiikkeet nousivat valtaan.

Niinistö totesi kokouksessa, että demokratian ja sosiaalisen markkinatalousaatteen levittäminen on EDU:n ja sitä lähellä olevien säätiöiden erityisalaa. Tarkoitus on valmentaa alueen demokraattisia voimia, kehittää henkisiä valmiuksia ja poliittista valistuneisuutta.

- Demokratia on ehdoton edellytys kestävälle rauhalle Balkanilla, Niinistö sanoi.
Hänen mukaansa Suomen onnistuminen Balkanin kriisin jälkipyykin hoitamisessa on keskeisin tekijä EU-puheenjohtajakauden onnistuneisuutta arvioitaessa.

Niinistö selosti Suomen aikeita Ranskassa ja Italiassa

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) selosti tiistaina Suomen EU-puheenjohtajakauden asialistaa Roomassa virkaveljelleen Giuliano Amatolle. Maanantaina Niinistöllä oli tapaaminen Ranskan valtiovarainministeri Dominique Strauss-Kahnin kanssa.

Keskusteluissa olivat esillä erityisesti euromaiden talouspolitiikan koordinaatio, euro 11 -keskustelujen kehittäminen ja Kosovon tilanne. Niinistö on esittänyt, että epävirallisen euro 11 -ryhmän työskentelyä voisi järkeistää, ja euromaiden ryhmä voisi joissakin tapauksissa antaa virallisia kannanottoja.

EU:n sisäinen veroton myynti loppuu

EU:n sisäisessä liikenteessä heinäkuun alusta voimaan tuleva verottoman myynnin loppuminen sai torstaina Suomessakin viimeisen sinetin. Tasavallan presidentti vahvisti eduskunnan päätöksen, että EU:n arvonlisä- ja valmisteverodirektiivien määräykset toteutetaan Suomen kansallisessa verolainsäädännössä.

Uusien sääntöjen mukaan EU:n sisäisellä lennolla, merimatkalla tai lentokentän tax free -myymälässä ostajan mukaan otettaviksi myytävät tavarat tulevat valmiste- ja arvonlisäverollisiksi, jos ostaja matkustaa toiseen EU:n jäsenvaltioon.

Sen sijaan ne tavarat ja palvelut, jotka kulutetaan lento- tai laivamatkan aikana ovat entiseen tapaan verottomia. Samoin EU:n ulkopuolelle matkustavan oikeus verottomiin ostoksiin säilyy ennallaan.

Suomessa Ahvenanmaan maakunnan kautta liikennöivillä aluksilla myytävät tavarat säilyvät verottomina. Tähän on syynä se, että Ahvenanmaa ei kuulu EU:n veroalueeseen.

Ahtisaari kannattaa Yleisradion yksityistämistä

Presidentti Martti Ahtisaari on ottanut kantaa Yleisradion yksityistämisen puolesta. Ahtisaari arvosteli Yleisradiota Suomen Kuvalehden haastattelussa torstaina poliittisten ohjelmien tekemisestä viihteen varjolla.

Ahtisaari kertoi hämmästelevänsä, pitääkö sellaisia ohjelmia tehdä veronmaksajien rahoilla?

Ahtisaari arveli, että Suomeenkin voisi sopia Yhdysvaltain tapainen julkisen palvelun yleisradio, joka keskittyy pelkästään dokumenttien ja muiden asiaohjelmien tekemiseen.

Ahtisaari arvioi myös, että lähinnä toimittajista koostuva Julkisen sanan neuvosto ei kykene valvomaan median tekemisiä, vaan valvojien pitäisi tulla tiedonvälityksen ulkopuolelta.

SAK ei keventäisi budjetin linjauksia

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK katsoo, että Suomen talouden budjettipolitiikan peruslinjan keventämiseen ei ole aihetta. SAK:n hallitus perustelee kantaansa kansantalouden suotuisilla suhdannenäkymillä.

Palkansaajajärjestön mielestä julkiseen talouteen on sen sijaan syytä kerätä liikkumavaraa kasvun hidastumisen varalta. Merkittävimmät verokevennykset tulisi siirtää hitaamman kasvun vuosiin. Myös merkittävämpiä menonlisäyksiä pitäisi välttää.

Talouspolitiikan päämääräksi SAK linjaa edelleen työllisyyden parantamisen. Verotusta tulisi muuttaa työn tekemistä ja teettämistä suosivaan suuntaan. Ennen tuloveroasteikkojen yleistä alentamista olisi tehtävä tilaa ansiotulojen veronkevennyksille. Ne tulisi suunnata erityisesti pieni- ja keskituloisille muuttamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä.

Suomen on SAK:n hallituksen mielestä toimittava aktiivisesti EU:n komission ehdottaman työvaltaisten palvelujen arvonlisäveron alentamiskokeilun käynnistämiseksi. Kokeilu tulisi suunnata ravintoloiden ruokatarjoiluun, henkilöstöruokalatoimintaan sekä parturi- ja kampaamotoimintaan.

SAK:n vaatimuslistalle kuuluvat myös ostoeläkkeiden verovähennysoikeuden myöntäminen vain sellaisille vakuutuksille, jotka täydentävät lakisääteisissä vanhuuseläkeiässä alkavia tavoitetasoa pienemmäksi jääviä eläkkeitä. Vuokra-asuntotuotantoa tulee SAK:n mukaan lisätä 35 000 asunnon vuosivauhdilla.

Erityisryhmien euro-tiedotukseen 940 000 markkaa

Valtiovarainministeriö ja Euroopan unioni ovat myöntäneet erityisryhmille suunnattuun euroa koskevaan tiedottamiseen 940 000 markkaa. Tukea sai yhdeksän järjestöä 35 hakijasta.

Hankehakemuksia arvioitaessa painotettiin erityisesti sitä, että viestintähanke tavoittaa sellaiset erityisryhmät, joita valtiovarainministeriön ja Euroopan unionin muu tiedotus ei kattavasti tavoita.

Määräaikaan mennessä saapui 35 hakemusta. Tukea päätettiin antaa tänä vuonna yhdeksälle järjestölle. Tuen saajilta edellytetään myös omavastuuta kustannuksista.

Tukea myönnettiin Kehitysvammaliitolle 225 000 mk, Kehitysvammaisten Tukiliitolle 150 000 mk, Monikulttuuriselle tietoyhdistykselle 142 500 mk eurotiedottamiseen maahanmuuttajille, Opintotoiminnan Keskusliitolle 130 000 mk eurotiedottamiseen näkövammaisille, Marttaliitolle 115 000 mk eurotiedottamiseen päiväkeskusten piirissä oleville mielenterveyspotilaille, Kuurojen liitolle 95 000 mk, Suomen Kuurosokeat ry:lle 30 000 mk, Kuluttajat-Konsumenterna ry:lle 27 500 mk eurotietoiskujen tuottamiseen paikallisradioille ja vammaisjärjestöille sekä Työttömien Valtakunnalliselle Yhteistoimintajärjestölle 25 000 mk Karenssisanomien euronumeroon.

Koonnut: IKK
25.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE