 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maatilojen tulos säilynyt muuttumattomana
Maatilojen tulos säilyi Suomen EU-jäsenyyden toisena ja kolmantena vuonna muuttumattomana. Tilastokeskuksen aineistosta ilmenee, että toimintansa lopettaneiden tilojen tulos oli keskimääräistä pienempi.Vuonna 1997 maataloutta harjoittaneiden maatilojen tulos oli keskimäärin 70 800 markkaa maatilaa kohti. Tulos on keskimäärin kolme prosenttia edellisvuoden tulosta korkeampi. Asiaa selittää se, että vuonna 1997 maatiloja oli 4 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Maatalouden tulos maatilaa kohti oli suurin Keski-Pohjanmaan maakunnassa, keskimäärin 109 300 markkaa. Tulos oli pienin Keski-Suomessa, keskimäärin 52 600 markkaa maatilaa kohti. Keski-Pohjanmaalla maidontuotantoon erikoistuneiden maatilojen osuus on maan suurin, ja erikoistumattomien maatilojen osuus maan pienin.
Sikatilat tuottoisimpiaTuotantosuunnittain tarkasteltuna maatalouden tulos vuonna 1997 oli suurin sikatiloilla, keskimäärin 149 000 markkaa maatilaa kohti. Kaikista maatiloista 11 prosenttia oli tappiollisia. Toimintansa lopettaneista maatiloista valtaosalla tulos on ollut keskimääräistä pienempi.Maatalouden kokonaistulot, jotka liikekirjanpidon tuloslaskelman liikevaihdosta poiketen sisältävät kaikki tuloerät, olivat vuonna 1997 keskimäärin 249 300 markkaa maatilaa kohti. Maatalouden menot, jotka sisältävät korkomenoja lukuun ottamatta kaikki menoerät, olivat keskimäärin 169 900 markkaa maatilaa kohti. Edelliseen vuoteen verrattuna sekä keskimääräiset kokonaistulot että menot kasvoivat. Maatilojen korkomenot maatilaa kohti olivat keskimäärin 8 600 markkaa. Maatalouden tulos oli vuonna 1997 yhteensä 6,2 miljardia markkaa eli samalla tasolla kuin vuonna 1996. Maatalouden kokonaistulot olivat 21,9 miljardia markkaa ja menot ilman korkomenoja 15,0 miljardia markkaa. Korkojen yhteismäärä oli 0,8 miljardia markkaa, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1996.
Hankinta- ja perusparannusmenot kasvoivatMaatilojen käyttöomaisuuden hankinta- ja perusparannusmenot olivat vuonna 1997 yhteensä 4,3 miljardia markkaa, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Maatilaa kohti menot olivat keskimäärin 48 000 markkaa. Hankinta- ja perusparannusmenot yhteensä ylittivät 4 miljardia markkaa viimeksi vuonna 1991.Hankinta- ja perusparannusmenoista koneiden ja kaluston osuus oli 75 prosenttia, yhteensä 3,2 miljardia markkaa.
Velkaisuus väheniMaatalouden velat olivat vuonna 1997 yhteensä 14,2 miljardia markkaa, mikä on 0,9 miljardia markkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Maatilaa kohti velkaa oli keskimäärin 161 200 markkaa.Vuoden 1997 maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa oli 87 900 maatilaa. Niiden keskimääräinen viljelty peltopinta-ala oli 24,1 hehtaaria. Tilojen keskikoko kasvoi vuodessa 0,9 hehtaaria. Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston tiedot perustuvat otantaan. Tilastoon kuuluvilla maatiloilla on vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä peltoa ja ne tekevät maatalouden veroilmoituksen, joka on tilaston tärkein tietolähde. Tulos maataloudesta saadaan, kun kokonaistuloista vähennetään menot ja korot. Tulos sisältää sekä voitolliset että tappiolliset maatilat. Tulos jää maatilalle oman työn palkaksi ja oman pääoman koroksi.
ILPO KIURU
|
TALOUS -SIVULLE