Suomella oma malli puheenjohtajuuden järjestelyihin


Suomen EU-puheenjohtajuuden käytännön järjestelyjä johdetaan keskitetysti EU-puheenjohtajuussihteeristöstä, jonka pääsihteerinä toimii Petri Tuomi-Nikula. Näin ei ole toimittu puheenjohtajuuksia vetäneissä maissa aikaisemmin, vaan kokouksia on polkaistu pystyyn kunkin paikkakunnan ja yrityselämän omin voimin.

Keskitetty suunnittelu säästää voimavaroja ja näyttää ainakin tässä vaiheessa johtavan hyvään lopputulokseen. Tuomi-Nikula myöntää, ettei vuosina 1996-97 työtä käynnistäessään osannut nähdä työrupeamaansa niin suurena kuin miksi se on muotoutunut.

Suomessa ei ole tehty mitään tämän tyyppistä aikaisemmin. Kyse on eri statuksen omaavien kokouksien sarjasta, jotka kuitenkin niveltyvät toisiinsa. Taustalla lymyää EU:n oma kokouskulttuuri perinteiksi muotoutuneine tapoineen. Niiden ennustettavuus on kokouskordinaattori Juha Virtasen mukaan 70-80 prosenttia.

Koska tapahtumat Baltiassa ja - kuten on nähty - presidentti Martti Ahtisaaren rooli, muuttuvat kaiken aikaa, myös kokouksissa käsiteltävät agendat täsmentyvät kokousten lähentyessä. Kokouslista saattaa myös kasvaa julkisuuteen saatetusta versiosta.

Tuomi-Nikula toteaa, että tällaisissa järjestelyissä suomalaiset perushyveet nousevat arvoonsa. Pyrkimyksenä on valmistella asiat niin huolellisesti, että on mahdollista myös tarvittaessa improvisoida.

Herkkiä asioita ovat mm. tulkkauskysymykset. Kokous kokoukselta on voitava ennakoida, tarvitaanko tulkit ja tulkkauskopit kaikille 11 kielelle, vai riittävätkö pääkielet englanti ja ranska. Jokaisen maan valtuuskunta tarvitsee omat tilansa ja tietoliikenneyhteydet kotimaahansa. Soneralla on järjestelyissä tärkeä rooli.

Suurin tuki valtiolta

Suomen puolen vuoden puheenjohtajuuskauden kokonaisbudjetti on 371 miljoonaa, josta Suomessa pidettävien virallisten kokousten käytännön järjestelyihin on varattu noin 200 miljoonaa markkaa.

Suurin tukija on poikkeuksellisesti valtio. Yritystukien osuus on yhteensä vain kymmenisen miljoonaa markkaa. Pääsponsoreita ovat Finnair, Hartwall, Volvo, Metsäsäätiö, Sanoma, Canon sekä Helsingin, Tampereen ja Turun kaupungit.

Yritystuki on tarjolla palveluina ja tuotteina, kaupungit antavat kokoustiloja.

Puheenjohtajuus ei kuitenkaan jää veronmaksajien rasitteeksi, sillä loppusaldo on mitä ilmeisimmin reilusti positiivinen. Suomi ja suomalaiset tuotteet saavat näkyvyyttä ja kasvattavat tunnettavuutta, joiden vaikutus jatkunee puheenjohtajuuskauden jälkeenkin. Kokousvieraat tuovat tuloja asumalla hotelleissa, syömällä ravintoloissa, tuomalla puolisoita, tarkkailijoita ja mediaväkeä perässään.

Kokousten järjestäminen ja niiden konkreettinen rakentaminen työllistää jo nyt satoja ihmisiä. Puheenjohtajuus luo huomattavan määrän ainakin tilapäisiä kokopäiväisiä työpaikkoja. Pelkästään autonkuljettajia työllistyy ainakin 150.

Kokouksia varten tarvittavat palvelut ostetaan Suomessa toimivilta yrityksiltä, joten käytetty raha jää pyörimään maamme kansantalouteen.

Kokouslesket koukkuun

Petri Tuomi-Nikula luottaa myös siihen, että Suomi kiinnostaa lähes kaiken nähneitä kokousvieraita eksoottisuudellaan. Heille tarjotaan mahdollisuutta saapua etukäteen tai viipyillä kokousten jälkeen turisteina. Itävallan puheenjohtajuuskaudella 1998 matkailupalvelujen kysyntä kasvoi huomattavasti ja ulkomaalaisten yöpymiset lisääntyivät lähes neljä prosenttia.

Tuomi-Nikula on myös ideoinut erityisen ohjelman ns. kokousleskille. Nämä ovat ammattikokoustajien puolisoita, jotka eivät enää viitsi tunkea mukaan Brysseliin, mutta lähtivät liikkeelle esimerkiksi Irlannin puheenjohtajuuskaudella Dubliniin. Hotellien aulat pullistelivat elegantteja rouvia boutique- kasseineen.

Finnair ja hotellit arvioivat Congress Widows -ohjelman kiinnostavaksi, ja tulivat vastaan hinnoittelussa.

Virallisiksi luokiteltaviin 80 kokoukseen osallistuu ennakkoarvioiden mukaan puolen vuoden kuluessa noin 20 000 ihmistä. Virallisten kokousten lisäksi pidetään noin 120 muuta kokousta.

MARGIT HARA
25.6.1999

POLITIIKKA -SIVULLE