Suomen kaudella mennään Kosovosta banaaneihin ja romuautoihin

Ympäristöministeri Satu Hassi (vihr.) luottaa kuitenkin asian edistyvän. Ellei muuten synny sopua voi ministerit panna saunaan kunnes yksimielisyys löytyy, Hassi uhkasi.

Samaa keinoa ei ehkä voi käyttää aivan kaikissa Suomen kaudella esiin tulevissa ongelmissa. Joka tapauksessa asialista on pitkä.

Ulkopolitiikan alalla Kosovon jälkiselvittely ja jälleenrakentamisen käynnistäminen työllistää muitakin tahoja kuin EU:n puheenjohtajamaan. Presidentti Martti Ahtisaaren onnistunut välitystehtävä lisää kuitenkin Suomeen kohdistuvia odotuksia.

Laajentumisneuvotteluja käyvät parhaillaan Puola, Unkari, Tshekki, Slovenia, Viro ja Kypros.

EU:n komissio raportoi syksyllä miten muut hakijat ovat edistyneet, ja mukaan varsinaisiin neuvotteluihin ovat lähinnä tarjolla Slovakia, Malta, Latvia sekä Liettua. Romania ja Bulgaria ovat jäämässä junasta, talouskehitys on ollut heikkoa molemmissa.

Odotettavissa on kovia paineita siihen suuntaan, että jos uusia maita otetaan, niin otetaan kerralla kaikki. Esimerkiksi Ranska lobbaa voimakkaasti Romanian puolesta, ja Kosovon kriisi herättää vaatimuksia tukea alueen muita maita.

Suomi on edustanut kantaa, että sympatiapisteillä ei saa pelata; kaikkia hakijoita on kohdeltava samojen ehtojen mukaan, eikä uusia hakijoita pidä ottaa neuvottelupöytään elleivät ehdot täyty.

Kovia neuvotteluja on odotettavissa myös WTO-kierroksen valmistelusta. Marraskuussa on valmistava kokous Seattlessa, EU:lla pitäisi olla omat rivit järjestyksessä.

EU:n suhteita kehitysmaihin määrää suurelta osin Lomé-sopimus, jonka uudistamisesta on alettava neuvotella Suomen kaudella. Kauppa- ja kehitysapusuhteista määräävässä sopimuksessa on mukana 71 Afrikan, Karibian ja Tyynen meren alueen maata. Näitä maita ja WTO:ta yhdistävät banaanit.

EU joutuu Suomen kaudella taas kerran uusimaan Lomé-maiden tuotantoa suosivan banaanipolitiikkansa, koska se ei kelpaa WTO:lle.

Suomi ujutti hyvissä ajoin ennen puheenjohtajakauttaan unionin käsitteistöön ajatuksen EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta, jolle pitäisi syksyn aikana alkaa syntyä enemmän konkreettista sisältöä. Marraskuussa aiheesta pidetään ministerikokous Helsingissä.

Suomen kaudella pohditaan myös EU:n kriisinhallinta- ja rauhanturvakykyä. Puolustusulottuvuus on periaatteessa päätetty luoda, mutta jatkokehittely on vielä tekemättä. Asiasta keskustellaan Helsingin huippukokouksessa.

Helsingissä on määrä myös päättää EU:n perussopimuksen uudesta remontista. Hallitustenvälisessä konferenssissa pitäisi hoitaa alta pois uudistukset päätöksentekojärjestelmään, jotka jäivät Amsterdamin sopimuksessa tekemättä.

Kysymyksessä on komission kokoonpano, äänten painotus ministerineuvostossa ja niiden aihepiirien lisääminen, joissa päätetään määräenemmistöllä eikä vaadita yksimielisyyttä. Suomella on melko vapaat kädet valmistella uutta neuvottelukierrosta, ja päätöstä kokouksen käynnistämisestä odotetaan Helsingissä.

Ei uusia työllisyysaloitteita

Työllisyydestä on puhuttu paljon EU:ssa viime vuosina. On tehty suunnitelmia, strategioita ja viimeksi sopimus - Suomen kaudella on tarkoitus katsoa tilannetta kokonaisvaltaisesti, eikä luoda enää uusia instrumentteja.

Verotuksen alalla yritetään saada sopua korkotulojen verottamisesta. Samaan pakettiin kuuluu haitallisen verokilpailun vähentäminen ja energiaverosäännöt. Nopeaa ja helppoa sopua ei ole luvassa. Veroaiheista on neuvoteltu vuosikaudet tuloksetta.

Tampereella turvallisuutta

Tietoyhteiskunta on mukana Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa; pyrkimys on kehittää toimivat sähköiset markkinat ja vapaat telemarkkinat.

Ympäristöalalla Suomen kaudella pohditaan, miten kestävän kehityksen periaate saataisiin sovitettua kaikkeen EU:n toimintaan. Sen soveltamista voikin sitten Hassin johdolla kokeilla vaikka romuautoihin.

STT-IA
27.6.1999