STTK:n jäsenet suosivat tupoa



STTK:n jäsenten mielestä tulopoliittinen kokonaisratkaisu on suosituin sopimusmuoto seuraavalla sopimuskierroksella. Joka kolmas vastaaja oli sitä mieltä, että tulopoliittinen kokonaisratkaisu on omalta kannalta paras sopimusvaihtoehto. Edunvalvonnan kannalta STTK:laiset pitävät työllisyyden hoitoa järjestönsä tärkeimpänä tehtävänä.


STTK kysyi jäsenistönsä mielipiteitä huhtikuussa. Otos poimittiin työssä olevista ja työttömistä jäsenistä. Opiskelija- ja eläkeläisjäsenet jäivät otoksen ulkopuolelle.

Vajaa kolmannes eli 32 prosenttia vastaajista piti tulopoliittista kokonaisratkaisua parhaana sopimusmuotona. Seuraavaksi suosituimpia olivat keskitetty ja liittokohtainen ratkaisu, molemmat 18 prosentin kannatuksella.

Paikallisesti tehtävän palkkasopimuksen kannalla oli vain 6 prosenttia vastaajista. Joka neljäs (25%) vastaaja ei osannut ilmoittaa kantaansa asiaan.

Työllisyyden hoito tärkeintä edunvalvontaa

Vastaajat pitävät työllisyyden hoitoa STTK:n tärkeimpänä tehtävänä. Vastanneista jäsenistä yli kolmannes asetti (36 %) työllisyyden hoidon ensisijalle.

Selvästi toiseksi tärkeimpänä edunvalvonnan kohteena vastaajat pitivät palkkoja (20 %). Seuraavina tulivat sosiaaliturva (10 %) ja verotus (9 %). Muut tavoitteet saivat kannatusta vähemmän: työelämän laadun parantaminen (6 %), julkisten palvelujen turvaaminen (6 %), irtisanomissuojan parantaminen (4 %), työ- ja perhe- elämän yhteensovittaminen (4 %), miesten ja naisten välinen tasa-arvo (3 %) ja työaikakysymykset (2 %).

Edellisen kerran STTK:n edunvalvonnan tärkeimpiä tavoitteita kysyttiin vuonna 1997. Tuolloin tärkeimmäksi tavoitteeksi työllisyyden hoidon koki 42 prosenttia, palkka-asiat 15 prosenttia ja tuloverotuksen 17 prosenttia.

Työllisyyden hoidon merkitys on siis viimeisen kahden vuoden aikana hieman vähentynyt, palkkojen merkitys selvästi kasvanut ja tuloverotuksen keventämisen merkitys vähentynyt. Sosiaaliturvan tärkeys on pysynyt samana.

Hallitukselta odotetaan työttömyysongelman ratkaisua

Lähes puolet (47 %) vastaajista piti maan uuden hallituksen tärkeimpänä tehtävänä työllisyyden hoitoa. Seuraavaksi tärkeimpinä hallituksen tehtävinä tulivat sosiaaliturvan parantaminen (11 %) ja tuloverotuksen keventäminen (11 %).

Myös toimeentuloerojen pienentämistä (7 %), lapsiperheiden aseman parantamista (5 %), työelämän laadun parantamista, (4 %), valtion velan lyhentämistä (4 %), turvallisuuden lisäämistä vapaa-aikana (4 %), hyvinvointipalvelujen turvaamista (3 %), maan sisäisen muuttoliikkeen hillitsemistä ja asuntotilanteen parantamista (2 %) pidettiin melko tärkeinä tehtävinä.

Kyselyyn vastasi puolet lomakkeen saaneista. Vastaajista 71 prosenttia oli naisia ja 29 prosenttia miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 44 vuotta.

Vastaushetkellä vastaajista oli kokopäivätyössä 78 prosenttia, osa-aikatyössä 5 prosenttia ja työttömänä tai lomautettuna 8 prosenttia. Loput (9 %) oli muuten työelämän ulkopuolella, kuten äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla, vuorotteluvapaalla, osa-aikaeläkkeellä, opiskelijana tai muuten vain kotona.

ILPO KIURU
25.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE