 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Talletuskorot verolleUusien vapaaehtoisten eläkevakuutusten ehdot tiukkenevat heti
Kaikkien käyttelytilien korkojen verottomuus poistetaan ja uusien vapaaehtoisten eläkevakuutusten verovähennysoikeutta tiukennetaan. Hallitus antoi torstaina eduskunnalle näitä muutoksia merkitsevän esityksen tuloverolain ja varallisuusverolain muuttamisesta.Monet etenkin iäkkäämmät kansalaiset ovat pelänneet, että itse talletukset ovat menossa jollain lailla verolle. Kyse on kuitenkin käyttelytilien korkojen - jotka nykyisin ovat varsin alhaisia - verottomuuden poistamisesta. Uudistettavien lakien lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Verottomuuden poistaminen koskisi kuitenkin vasta niitä korkoja, jotka alkavat kertyä ensi kesäkuun alusta. Eläkevakuutusten vähennysoikeuden tiukennus sen sijaan kirpaisee heti. Lakiesityksen mukaan täysimääräisen vähennysoikeuden edellytyksenä olevaa uutta ikärajaa ja uutta eläketasoa sovellettaisiin keskiviikon (23. kesäkuuta 1999) jälkeen otettuihin vakuutuksiin. Muita eläkevakuutusmaksuja koskevia muutoksia sovellettaisiin ensi vuoden alusta. Käytännössä lakiesitys merkitsee sitä, että enää ei voi ottaa semmoisia eläkevakuutuksia, joissa noudatetaan vanhojen vakuutusten sääntöjä. Vanhojen eläkevakuutusten verokohtelu kuitenkin pysyy ennallaan. Lakiesitys merkitsee sitä, etä verollisten talletusten arvioidaan lisääntyvän vuodessa 1 600-1 800 miljoonalla markalla. Verotuottoa kertyy tästä 400-500 miljoonaa markkaa. Ensimmäisenä vuonna vaikutus jää kolmannekseen tästä. Valtiovarainministeriössä on laskettu, että vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen kautta ohjautuva verotuki jäänee vuodessa noin 80 miljoonaa markkaa pienemmäksi kuin se olisi ilman muutoksia. Rajoiksi 60 vuotta ja 60 prosenttiaLakiesityksessä lähdetään siitä, että vastedes vakuutussopimukseen perustuvaa eläkettä voitaisiin ryhtyä maksamaan vanhuuseläkkeenä aikaisintaan silloin, kun vakuutettu on täyttänyt 60 vuotta. Noin 80 prosentissa vanhoista eläkesopimuksista eläkeikä on alle 60 vuotta.Lisäksi eläke voisi uusien sääntöjen mukaan olla yhdessä muiden eläkkeiden kanssa enintään 60 prosenttia siitä tulosta, jonka perusteella lakisääteinen eläke laskettaisiin, jos vakuutettu tulisi vakuutuksen ottamisvuonna työkyvyttömäksi. Samalla on tarkoitus luopua nykyisestä 3,3 prosentin alenemasta jokaiselta vuodelta, jolla eläkeikä alittaa 65 vuotta. Tämä sääntö on aiheuttanut tulkintaongelmia. Sitä on pidetty myös vaikeaselkoisena ja verotusta monimutkaistavana. Puoliso voisi voisi vastedes vähentää ansiotuloistaan täysimääräisesti toisen puolison eläkevakuutusmaksuja enintään 15 000 markkaa vuodessa. Yksilöllisiä eläkevakuutuksia on nykyisin noin 220 000. Niistä runsaat 160 000 on yksityisten ihmisten ottamia eläkevakuutuksia. Hallituksen pyrkimyksenä on nostaa ikää, jolla siirrytään eläkkeelle. Nykyisin eläkkeelle lähdetään keskimäärin 59-vuotiaana. Näin ollen eläkevakuutusten verotuen supistamista perustellaan sillä, että vapaaehtoisella eläkevakuutuksella ei tule suosia varhaista eläkkeellelähtöä.
Vanha jäänneSekä eläkevakuutusten veroetujen tiukentaminen että talletusten verohuojennusten poistaminen sisältyvät hallitusohjelmaan. Hallituksen esityksessä mainitaan, että talletusten korkojen verovapaus on jäänne rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ajalta.Esityksen mukaan verotuki vääristää sekä markkinoiden hinnoittelua että säästäjien sijoituskäyttäytymistä pankkitalletuksia tarpeettomasti suosivaan suuntaan. Tämän perusteella se on siten tietynlaista pankkitukea. Tilien verovapaus on myös ristiriidassa pääomatulojen verotuksen yhtenäistämistavoitteiden kanssa. Nykyisin verovapauden edellytyksenä on, että tilin vuotuinen korko on enintään kaksi prosenttia. Tallettajat sen paremmin kuin pankitkaan eivät varmasti kakistelematta niele muutosta. Nykytilanteessa verolla ei kuitenkaan käytännössä ole kovin suurta vaikutusta, sillä talletusten korot ovat tunnetusti varsin alhaalla. Käytännössä pankki perii ensi kesäkuun alusta kertyvistä koroista korkotulon lähdeveron ja tilittää sen valtiolle. Nykyisin tämä vero on 28 prosenttia, mutta hallitusohjelman mukaan se nostetaan 29 prosenttiin. Vielä tätä esitystä ei ole annettu. Koronsaajan ei tarvitse ilmoittaa korkotuloa sen paremmin kuin talletustakaan veroilmoituksessa. Esityksessä muistutetaan, että verollisuus ei myöskään loukkaa pankkisalaisuutta, sillä verot tilitetään tiedot toimitetaan verottajalle massatietoina nykyiseen tapaan.
STT-IKK |
POLITIIKKA-SIVULLE