 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tupot varmistivat Suomen hyvän talouskehityksen
Kaksi viimeisintä keskitettyä tulopoliittista ratkaisua ovat tulopoliittisen selvitystoimikunnan mukaan olleet merkittäviä Suomen talouden kehittymiselle. Vaihtoehtoinen palkkalinja olisi toimikunnan raportin mukaan johtanut hitaampaan kasvuun ja korkeampaan työttömyyteen.Työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan edustajista koostuvan toimikunnan selvityksessä todetaan, että tuloratkaisuilla onnistuttiin palkka- ja tuloratkaisut yhdistämällä turvaamaan sekä hintakilpailukyvyn että palkansaajien ostovoiman myönteinen kehitys. Joulukuussa 1997 tehty kaksivuotinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu varmisti raportin mukaan vuonna 1995 tehdyn ratkaisun myötä alkaneen myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen jatkumisen. Toimikunta toteaa raportissaan, että Suomessa kokonaistuotannon kasvu on ollut OECD-maiden nopeimpia. Nopean talouskasvun myötä myös työttömyys on vähentynyt poikkeuksellisen nopeasti. Työttömyys on alentunut vuoden 1995 15,5 prosentista 11,5 prosenttiin vuonna 1998 eli suunnilleen EU-maiden keskimääräiselle tasolle. Muissa maissa työttömyysasteet ovat pysyneet suunnilleen ennallaan. Työmarkkinajohtajat ja muut toimikunnan jäsenet kävivät vuosien 1995 ja 1997 tupo-ratkaisujen vaikutuksia läpi pääministeri Paavo Lipposen (sd.) kanssa keskiviikkona. Tulopoliittinen selvitystoimikunta tarkasteli raportissaan pääministerin pyynnöstä vuosien 1995 ja 1997 tuloratkaisujen vaikutuksia talouden tasapainoon, tuotantoon ja työllisyyteen.
Liittokierros olisi johtanut korkeampaan työttömyyteenToimikunnan mukaan keskitettyjen sopimusten puitteissa näyttää olevan parhaat mahdollisuudet toteuttaa talouspolitiikan yleisiä vaatimuksia. Jo vuoden 1995 sopimus auttoi lamasta kärsineen talouden palautumista kasvua ja työllisyyttä tukevalle uralle.- Mikäli syksyllä 1995 olisi noudatettu edellisen vuoden sopimuskierroksen mukaista palkankorotuslinjaa, se olisi johtanut hitaampaan kasvuun ja korkeampaan työttömyyteen sekä vaikeiden talousongelmien kasaantumiseen seuraavina vuosina, raportissa todetaan. Toimikunta pitää tärkeänä, että myös jatkossa palkanmuodostus on yhdessä muiden talouspoliittisten toimenpiteiden - esimerkiksi veroratkaisujen - kanssa osaltaan tukemassa myönteistä hintakilpailukyvyn ja ostovoiman kehitystä sekä talouden tasapainoa. Tuposeton raportin mukaan yhdenmukainen ansiokehitys voi lisätä työttömyyttä heikomman tuottavuuden aloilla, samalla kun se lisää työvoiman kysyntää paremman tuottavuuden aloilla. Työttömyyttä voitaisiin pienentää, mikäli tuottavuuserojen sallittaisiin heijastua palkkaeroihin.
EMU-olot vaativat palkkamalttiaEuro-oloissa on raportin mukaan tärkeää, että keskitetyissäkin ratkaisuissa voidaan alojen ja yritysten erilaisesta suhdannekehityksestä johtuen tarvittaessa varata riittävästi myös ala- ja yrityskohtaista sovellusvaraa. Tällöin ovat keskeisessä asemassa ns. muuttuvat palkanosat, kuten tulospalkkiot.Palkkapaineita on voinut lisätä tulonjaon muuttuminen pääomatulojen hyväksi. Tuposeto muistuttaa, että kokemukset palkkamaltista "normaaleissa" EMU-olosuhteissa toistaiseksi puuttuvat. Työtulojen kasvu tulisi kuitenkin tapahtua työllisyyden kasvun, eikä korkeiden palkankorotusten kautta, koska Euro-alueen inflaation kanssa yhteensopimattomat kustannusnousut johtavat nopeasti kannattavuuden heikentymiseen ja työttömyyden kasvuun.
Työllisyyden kannalta tupot olivat hyviäTulopoliittinen selvitystoimikunta teetti oman raporttinsa lisäksi Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa selvityksen tupo-sopimusten työllisyysvaikutuksista. Selvityksen mukaan on ilmeistä, että molemmat kaksivuotiset ratkaisut ovat olleet työllisyyden kannalta myönteisiä.Työllisten määrä on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti, eli vuodesta 1995 lähtien yli kaksi prosenttia vuodessa. Kasvu on viime aikoina nopeutunut, mikä VATTin mukaan on hyvä saavutus, koska tuotannon kasvu on rakentunut pääomavaltaisen ja tuottavuutta nopeasti kohottavan vientiteollisuuden varaan. Yhtenäiset palkankorotukset eivät selvityksen mukaan näytä jäykistäneen palkkarakenteita. Jatkossa olisi palkankorotuksia mitoitettaessa otettava huomioon riski tuotannon kasvun hidastumisesta, ja se, ettei välillisiä työvoimakustannuksia voida tuolloin laskea. VATTin mukaan työllisyyden kannalta on jatkossa tärkeää, että sopimuksia tehtäessä olisi verotuksen keventäminen otettava huomioon reaalituloja lisäävänä tekijänä. Ansiotulovähennys lisäisi erityisesti pienipalkkaisten käytettävissä olevia tuloja. Heikosti koulutetun työvoiman työllisyys paranisi, jos osa kannustinvähennyksen aiheuttamasta tulonlisäyksestä heijastuisi lähtöpalkkojen keskimääräistä hitaampana kasvuna. Työmarkkinoiden ulkopuolella on edelleen paljon ihmisiä, ja työttömyyden aleneminen voi VATTin arvion mukaan tuntua jatkossa hitaalta.
STT-IKK |
POLITIIKKA-SIVULLE