Espanja pysyy tiukkana EU:n rahoituskiistassa

Espanja ei hyväksy Saksan ja muiden suurten nettomaksajamaiden pyrkimyksiä vakauttaa EU:n menot nykyisissä jäsenmaissa ja mahduttaa itälaajentumisen kustannukset nykyisen menokaton alle.

Aznar keskusteli vierailunsa aikana presidentti Martti Ahtisaaren, pääministeri Paavo Lipposen (SDP) sekä valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok) kanssa.

Pääministerien yhteisessä lehdistötilaisuudessa Aznar ilmoitti, ettei Espanja ole valmis hyväksymään EU:n omille varoille, eli käytännössä budjetille, ehdotettua kattoa, joka olisi 1,27 prosenttia unionin BKT:sta.

Nykyisin EU kattaa menonsa summalla, joka vastaa noin 1,12 prosenttia BKT:sta. Katon alle jäisi siis vielä noin 0,15 prosenttia, joista rahoitettaisiin tukea Itä-Euroopan tulijoille. Espanja ei kuitenkaan kannata katon määräämistä vielä tässä vaiheessa.

- Ennen kuin puhutaan luvuista, meidän täytyy päästä yksimielisyyteen siitä, mihin tavoitteisiin pyrimme. Meidän on rahoitettava EU:n yhteiset politiikat nykyisissä jäsenmaissa. Ennen kuin voimme ottaa kantaa kattoihin, on meidän sovittava miten laajentuminen toteutetaan, Aznar vaati.

Aznarin mielestä minkäänlaisen budjettikaton määrääminen on mahdotonta, niin kauan kuin ei tiedetä milloin EU saa uusia jäseniä, montako niitä tulee ja millä ehdoilla.

Suomi, ja enemmistö muista EU-maista kannattaa 1,27 prosentin kattoa ja katsoo, että näissä puitteissa olisi saatava rahoitettua myös itälaajentumisen kustannukset.

Suomi kannattaa koheesiorahaston jatkoa

- Yhteinen käsityksemme Agenda 2000:sta on, ettei niistä neuvotteluista tule kenenkään pääministerin lähteä häviäjänä. Jokaisen on voitava palata kotimaahansa sellaisella tuloksella, joka on hyväksyttävissä. Nettomaksajien ongelmia ei pidä ratkaista siten, että unionin köyhimmät alueet menettäisivät, Lipponen sanoi.

Lipponen antoi Aznarille mieluisan vastauksen ilmoittaessaan, että Suomen mielestä EU:n neljälle köyhimmälle jäsenmaalle suunnatun koheesiorahaston on jatkuttava.

Rahastosta tuetaan Espanjaa, Portugalia, Kreikkaa ja Irlantia. Irlanti on vaurastumisensa takia putoamassa pois, mutta muun muassa Saksa on katsonut, että myös Emuun liittyvien Espanjan ja Portugalin pitäisi luopua näistä tukirahoista.

Saksa on ehdottanut, että rakennetuki- ja koheesiorahastojen yhteissumma saisi ensi kaudella nousta korkeintaan 200 miljardiin euroon. Sekä Aznarin että Lipposen mielestä tämä on liian alhainen taso. EU:n komissio on esittänyt 240 miljardia.

Aznar torjui myös ehdotuksen, että EU:n maatalouden tukimenot painettaisiin ensi kaudella 40,5 miljardiin euroon vuodessa, koska nykyinen katto on 45 miljardia. Hän katsoi, että jos EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen vaatii säästöjä, on tukia leikattava rikkaimmilta viljelijöiltä eikä köyhiltä.

Lipponen totesi, että Suomikin on kiinnostunut Itävallan tekemästä ehdotuksesta, jonka mukaan leikkaukset kohdistuisivat niihin viljelijöihin, jotka saavat vuodessa yli 150 000 euroa tukea.

- Maataloudessa ratkaisun täytyy löytyä siten, että rahoituskauden alussa menot voivat olla yli 40,5 miljardia, Lipponen sanoi.

Espanja antaisi rahaa pakolaisia vastaanottaville

Aznar esitteli viime perjantaina Petersbergin EU-huippukokouksessa ehdotuksen, joka kääntäisi rahavirrasta purosen näille maille - eli Saksalle, Itävallalle, Hollannille ja Ruotsille.

Perustana olisi uusi EU-rahasto, josta jaettaisiin tukea maille, jotka ovat ottaneet vastaan paljon turvapaikanhakijoita ja joilla on hakijamaihin rajaavia tavoite 1 -alueita. Rahastoon tulisi noin kolme miljardia euroa vuodessa, jotka Aznar ottaisi esimerkiksi käyttämättä jääneistä rakennerahastovaroista.

Lipponen ei suoraan kommentoinut tätä ajatusta - Espanja ei ole vielä jakanut aloitettaan muille EU-maille kirjallisena.
- On erittäin hyvä, että harjoitetaan luovaa ajattelua ja tehdään rakentavia ehdotuksia kuten pääministeri Aznar on tehnyt, Lipponen sanoi.

Lipponen katsoi, että nettomaksajien ongelma on ratkaistava EU:n suurten jäsenmaiden kesken.

Suomi ja Espanja, samoin kuin kaksitoista muuta EU-maata katsovat muun muassa, että Britannian olisi luovuttava räätälöidystä maksualennuksestaan, joka leikkaa sen nettomaksua kaksi kolmasosaa. Britannia ei ole ehdotuksesta innostunut.

Pääministerien keskusteluissa käytiin läpi myös kulttuuri- ja teknologiakysymyksiä, kauppasuhteita ja Suomen EU-puheenjohtajakautta.

STT-IA
1.3.1999

Kuva: Partido Popularin kotisivulta.