Pilviä kerääntyy vasemmiston taivaalle Ranskassa ja Saksassa



Ranskan ja Saksan vasemmistolaiset koalitiohallitukset ovat saaneet elää suosionsa huipulla vaalien jälkeen. Näkymät kuitenkin ovat synkkenemässä. Talous vetää molemmissa maissa huonosti, ja puolueiden poliittinen yhteistyö alkaa nykiä. Ranskassa pitää tehdä ikäviä päätöksiä, ja Saksassa äänestäjät sanoivat sanansa Hessenin vaaleissa.


Ranskan pääministeri Lionel Jospin ja hänen vasemmistohallituksensa ovat edelleen hyvin suosittuja Ranskassa 19 kuukautta valtaantulonsa jälkeen, mutta pilviä on kerääntymässä taivaalle. Jospinin politiikka on saanut mielipidemittauksissa yli 60 prosentin kannatuksen, mutta presidenttigallupeissa gaullistinen presidentti Jacques Chirac on Jospiniä suositumpi.

Presidenttivaalit pidetään vasta vuonna 2002, mutta jo nyt lehdistö on alkanut tarkkaan seurata Chiracin ja Jospinin kannatusta. Jospinin kannalta on ikävää, että hänen kaikkia toimiaan on alettu pitää valmistautumisena vaaleihin. Samalla Chirac käyttää kaikki tilaisuudet vastustajansa näykkimiseen.

Ranskan talous toimii huonosti

Talous on Jospinin suurin ongelma. Kansantuote kasvoi viime vuonna mukavasti 3,1 prosenttia, mutta tälle vuodelle ennusteet lupaavat vain 2-2,5 prosentin kasvua. Hallituksen budjetti rakentui 2,7 prosentin kasvun varaan, mutta siitä on selvästi tingittävä.

Työttömyys on laskenut Jospinin valtaantulon jälkeen 12,6 prosentista runsaaseen 11 prosenttiin, mutta talouskasvun hidastuessa myös työttömyyden väheneminen on pysähtynyt. Työttömiä on lähes kolme miljoonaa. Naisten työttömyys on 13,8 prosenttia, mikä on EU:n kolmanneksi korkein luku Espanjan (26,1) ja Italian (16,7) jälkeen.

Lisäksi monet työllistetyt ovat osa-aikaisia. Kansallisen tilastokeskuksen (INSEE) mukaan osa-aikaisia oli viime vuonna reilut 17 prosenttia työvoimasta. Heistä noin 80 prosenttia oli naisia.

Hallituksen suunitelmiin kuuluu luoda julkiselle sektorille 350 000 työpaikkaa nuorille. Tähän mennessä on saatu syntymään 150 000 paikkaa. Lyhentämällä viikottaista työaikaa 39 tunnista 35 tuntiin on tarkoitus luoda vielä 100 000 työpaikkaa.

Työajan lyhentäminen ei kuitenkaan välttämättä lisää työpaikkojen määrää, eivätkä ammattiliitotkaan ole hirveän innostuneita suunnitelmaan kuuluvasta palkkojen jäädytyksestä.

Talouspolitiikassa tasapainoilua

Jospin yrittää tasapainoilla talouspoliitikassa tyydyttääkseen samalla kertaa vasemmistolaiset kannattajansa ja vaaleissa ääniä antaneet keskustahenkiset äänestäjät. Vaaleissa Jospin lupaili, että valtion yhtiöiden yksityistäminen lopetetaan ja euroalueen valtioiden budjettialijäämiä rajoittava vakauspaketti hylätään.

Valtaan tultuaan hän on kuitenkin ottanut asioihin käytännöllisemmän kannan. Hän on alkanut puhua sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tasapainottamisesta taloudellisen tehokuuden kanssa. Ihmiset täytyy saada sosiaalitukia nauttimasta töihin ja rikollisuutta vastaan on käytävä lujin ottein. Viime vuonna hallitus teki kovasti töitä täyttääkseen euroalueeseen liitymisen tiukat ehdot.

Jospin on ilmoittanut julkisen kulutuksen leikkaaamisesta 54 prosentista 51 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Myös budjettialijäämä on tarkoitus pienentää 3 prosentista 1 prosenttiin kansantuotteesta vuonna 2002.

Hallitusen tekemiset eivät riitä kaikille

Jospinin hallitus on tehnyt monenlaista: Korsikan terroristeja ja rikollisia jahdataan, asevelvollisuus lopetettiin, terveydenhoidossa on ajettu uudistuksia, 80 000 laitonta siirtolaista sai paperit ja homoparien liitot saivat laillisen aseman. Koululaisten mielenosoituksetkin saatiin loppumaan, ja nuorisorikollisuutta vastaan ollaan käymässä poliisin lisävoimin.

Kommunistit ja vihreät eivät kuitenkaan näytä olevan täysin tyytyväisiä tehtyyn politiikkaan. Kesäkuun europarlamentin vaaleihin vihreät omalla listallaan, johtajana saksalainen Daniel Cohn-Bendit, Pariisin 60-luvun mellakoiden puolijumala. Myös kommunistit vetävät vaaleissa omaa linjaansa, mikä EU-vastaisuudessaan on vastakkainen vihreiden linjan kanssa.

Punainen Danny aiheuttanee Jospinille vielä kevään mittaan päänsärkyä, ainakin jos hän alkaa esitellä poliittisia vaatimuksiaan. Näitä ovat muun muassa ydinvoimasta luopuminen, oleskeluluvat kaikille laittomille siirtolaisille, mietojen huumeiden laillistaminen ja nelipäiväinen työviikko.

Vaikeuksia tulossa

Tänä vuonna Jospiniä odottavat muutkin vaikeudet. Chirac on jo vaatinut veroja alas ja eläkeuudistustuksen aloittamista. Suuri ongelma on syntymässä myös EU:n maataloustukipolitiikan muutoksista. Ranska on tuen suuri nettosaaja, ja leikkaukset tulevat varmasti herättämään maanviljelijöiden raivon hallitusta kohtaan.

Samaan aikaan Ranskan viime vaaleissa maahan lyöty oikeisto on kokoamassa rivejään. Suureksi avuksi tässä työssä on ollut maltilliselta oikeistolta ääniä imeneen äärioikeistolaisten Kansallisrintaman surkuhupaisa hajoaminen kahtia.

Hessenin alkusoitto

Saksan hallitus otti takkiinsa helmikuun 7. päivä pahasti, kun Hessenin osavaltiovaalit päättyivät kristillisdemokraattien (CDU) voittoon. Hessen on vihreiden tukialuetta, ja heille osavaltion parlamenttivaalit olivat suuri epäluottamuksen osoitus. Heidän kannatuksensa putosi 11 prosentista 7 prosenttiin. Sosiaalidemokraatit pysyivät 40 prosentissa, mutta voiton vei CDU 43 prosentilla.

Hessenissä valtaa piti viime vaalikauden vihreiden ja sosiaalidemokraattien koalitio. Nyt vallan vaihtuminen Hessenissä johti myös siihen, että hallitus menetti enemmistöasemansa parlamentin aluekamarissa liittoneuvostossa.

Tämän seurauksena hallituksen oli pakko hylätä esityksensä kansalaisuuslainsäädännön uudistamiseksi ja ryhtyä sorvaamaan uutta esitystä, joka voisi mennä läpi liittoneuvostossa. Tämä oli suuri voitto CDU:lle ja sen baijerilaiselle sisarpuolueelle CSU:lle, jotka ovat koko alkuvuoden ponnekkaasti kampanjoineet lain mahdollistamaa kaksoiskansalaisuutta vastaan. Puolueet olivat ehtineet kerätä miljoona nimikirjoitusta lakiesitystä vastaan.

Hallitus ja liittokansleri kompuroivat

Hallituksella on muutenkin mennyt kehnosti. Tammikuussa hallitus ilmoitti lopettavansa ydinjätteen käsittelyn Britannian ja Ranskan jälleenkäsittelylaitoksilla ensi vuoden alusta. Tarkoitus oli näin aloittaa luopuminen Saksan 19 ydinvoimalasta. Liittokansleri Gerhard Schröder sai kimppuunsa Britannian ja Ranskan hallitukset sekä ydinvoimateollisuuden.

Lopulta hän vihreiden pettymykseksi perääntyi kerkeästi tuosta suunnitelmasta, ja asialliset neuvottelut aloitettiin ydinvoimateollisuuden kanssa realististisista aikatauluista. Koko jupakka oli kuitenkin selvä kolaus Schröderille.

Schröderillä on muutenkin ollut vaikeaa. Syksyinen vaalivoitto oli odotettua suurempi, ja se vahvisti vanhakantaisen vasemmistolaisen Oskar Lafontainen asemaa puolueessa. Hallitusneuvottelut käytiin nopeassa tahdissa ja niissä Lafontainen vaikutus oli hyvin suuri.

Schröderillä onkin talven mittaan ollut kova työ todistaa yleisölle, kuka Saksaa oikein johtaa. Sosiaalidemokraattien piirissä häntä arvostellaan liian läheisistä suhteista teollisuusjohtajiin, ja poliittiset arvioijat ovat kiinnittäneet huomiota hänen helppoheikkimäisiin puheisiinsa ennen vaaleja.

Schröder yrittää kiilloittaa kilpeään

Ei siis mikään ihme, että Schröder on enemmän kuin mielellään haukkunut ja nöyryyttänyt julkisesti vihreiden ympäristöministeriä Jürgen Trittiniä. Trittin on harrastanut ydinvoima-asiassa sooloilua ja Schröder on tarttunut siihen lujin ottein näyttääkseen, kuka on herra talossa.

Trittin ja Schröder ovat kuitenkin vanhoja kumppaneita 90-luvun alusta, jolloin Schröder oli Ala-Saksin osavaltion johdossa ja Trittin mukana hänen puna-vihreässä osavaltiohallituksessaan.

Hallistuskoalitio tuskin ydinvoimariitoihin kuitenkaan hajoaa, sillä kysymys on vihreille niin tärkeä, että heidän on suorastaan pakko pysyä hallituksessa, jotta ydinvoimasta luopuminen edes jotenkin varmistuisi. Seuraavassa vihreiden puoluekokouksessa voi silti kuulla hallitusyhteistyöstä varsin vihaisia puheenvuoroja.

Vaalivuosi alkanut ja oikeisto voimistuu

Tämä vuosi on Saksassa melkoinen vaalivuosi, sillä Euroopan parlamenttivaalien lisäksi maassa järjestetään 7 osavaltiovaalia, joista Hessen oli ensimmäinen. Mielipidemittauksissa sosiaalidemokraatit ja vihreät ovat selvinneet toistaiseksi hyvin, mutta Hessen oli osoitus äänestäjien hermostumisesta ainakin vihreisiin.

Saksan hallituksen vitsit saattavat olla loppuvuodesta vähissä, sillä maan talouskasvu on alkanut vaarallisesti hidastua ja ennusteet näyttävät kohti lama-aikoja. Samalla oikeisto on aloittanut kiivaan taistelun vasemmistopolitiikkaa vastaan.

Hessenissä vaalivoiton saanut CDU:n Roland Koch edustaa oikeiston tiukkaa linjaa, jota baijerilaisen CSU:n Edmund Stoiber vetää. Linja näyttää kantavan hedelmää myös äänestäjien keskuudessa.

HEIKKI JANTUNEN
26.2.1999


ULKOMAAT -SIVULLE