Eduskunta teki vaalikaudella 1995-99 kauaskantoisia päätöksiä

Historiallisena voidaan pitää myös valtiosääntöuudistusta, jonka eduskunta sai omalta osaltaan valmiiksi toimikautensa loppumetreillä.

Jo kesäkuussa 1995 hyväksyttiin perusoikeusuudistus, jonka edellinen eduskunta oli jättänyt lepäämään yli vaalien.

Nykyiset kansanedustajat jättivät lisäksi jälkensä aluehallintoon. Manner-Suomen läänien lukumäärä väheni vuoden 1997 syksyllä yhdestätoista viiteen. Uudistukseen liittyi myös työvoima- ja elinkeinokeskusten perustaminen.

Läänipäätös rikkoi perinteiset ryhmärajat. Samoin kävi viehelaista ja kauppojen sunnuntaiaukiolosta päätettäessä. Hallituspuolueiden rivien yhtenäisyyttä koettelivat lisäksi monet säästölait, helikopterihankinnat ja yhteisöveron uusi jakotapa.

Pitkiin keskusteluihin antoivat aihetta lisäksi valtionyhtiöiden yksityistäminen ja valmiusjoukkojen perustaminen.

Vaikka hallituksella oli takanaan ennätyksellisen laaja enemmistö, pisti eduskunta oman puumerkkinsä moneen asiaan. Se vaati mm. EMU-selvityksiä eri vaihtoehdoista ja nipisti osan hallituksen haluamista kopterirahoista.

Keskeisiä eduskunnan läpäisseitä lainsäädäntöhankkeita olivat myös koululait, rakennuslain ja rikoslain uudistukset, luonnonsuojelulaki sekä eläinsuojelulaki.

Sundqvist-jupakka työllisti eduskuntaa

Oppositio hämmensi soppaa hanakasti, mikä lisäsi entisestään SDP:n piinaa. Alho sai moitteet perustuslakivaliokunnalta, mutta vältti valtakunnanoikeuden.

Kansanedustajien omaa asemaa kohennettiin palkkaamalla heille avustajat. Pelisääntöjä jouduttiin pikaisesti tarkistamaan, kun avustajiksi ilmestyi myös pari ala- ja eläkeikäistä sukulaista.

Eduskunnan tulevasta lisärakennuksesta käytiin julkisuudessa suukopua, joka johti lopulta rakennuksen suunnittelumäärärahan leikkaukseen kuluvan vuoden budjetissa.

Vaalikauden alkua leimasi työnsä aloittaneen Lipposen sateenkaarihallituksen mittavan säästöohjelman toteuttaminen. Leikkausten läpivieminen aiheutti säröjä hallitusrintaman riveihin.

Kovinta sisäistä kurinpalautusta sovelsi vasemmistoliitto, joka erotti ryhmänsä jäsenyydestä kolme kansanedustajaa jo ennen vuoden 1995 päättymistä.

Puhemiehistössä heilui naisvaltikka

Riitta Uosukaisen (kok) rinnalla esiintyivät silloin Sirkka-Liisa Anttila (kesk) ja Kerttu Törnqvist (SDP).

Rintama murtui, kun Anttila lähti EU-parlamenttiin ja Mikko Pesälä (kesk) palasi johtokolmikkoon. Pesälä nimesi kokoonpanon "akkapariksi ja jätkähaiksi".

Puhemies Uosukaisen värikäs esiintymistyyli sai kansainvälistäkin tunnettavuutta, kun hän kuvasi vesisänkynsä loiskintaa kirjassaan Liehuva liekinvarsi.

Pientä loiskiehuntaa on aiheuttanut saapastaan puhujakorokkeella esitellyt ja baskeria istuntosalissa tiukasti päässään pitävä Pertti Virtanen. Pukeutumiskeskustelua käytiin myös silloin, kun Klaus Bremer (RKP) esiintyi täysistunnossa shortseissa.

Kuisma loikkasi kahteen otteeseen

Alunperin seitsenhenkinen kristillisten eduskuntaryhmä supistui yhdellä, kun Matti Ryhänen lähti keskustan ryhmään.

Lipposen hallitus joutui vastaamaan kaikkiaan kymmeneen välikysymykseen, joista kahdeksassa oli aloitteentekijänä keskusta ja kahdessa kristilliset.

Eduskunta sai hallitukselta kaikkiaan viisitoista selontekoa, kolme tiedonantoa ja viisi pääministerin ilmoitusta. Ajankohtaiskeskusteluja käytiin kolmetoista.

Neljän vuoden aikana eduskunta hyväksyi 994 ja hylkäsi 7 hallituksen lakiesitystä.

Päättymässä oleva vaalikausi on ollut ensimmäinen EU-Suomen eduskunnan toimikausi. Parlamentin EU-asioiden käsittelyjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa.

Suuri valiokunta on saanut uuden roolin eduskunnan tahdon ilmaisijana, mutta myös erikoisvaliokunnat on kytketty järjestelmään lausunnonantajina.

STT-IA
26.2.1999