Rehn: Kosovoa ei saa tukea Bosnian kustannuksella



Kansainvälisen yhteisön pitää tukea Kosovoa, mutta se ei saa tapahtua Bosnia-Hertsegovinan rauhanhankkeen kustannuksella, YK:n Bosnian-erityislähettiläs Elisabeth Rehn varoitti Pietarissa keskiviikkona.


Hän oli hyvillään Kosovon rauhanneuvotteluissa saavutetusta edistyksestä. Samalla hän oli huolissaan siitä, että kansainvälinen yhteisö saattaa supistaa tukea Bosnialle ja suunnata voimavaroja sen sijaan Kosovoon.

Rehn oli ehtinyt ennen Pietarin matkaansa kuulla - toistaiseksi vahvistamattoman tiedon - jonka mukaan EU aikoo vähentää kymmeneksellä Bosnia-tukeaan.
- Bosnia on kuin potilas kesken antibioottikuurin. Jos lääkitys lopetetaan kesken, potilas saattaa sairastua uudelleen, Rehn kuvaili.

Rehnin mukaan Bosnia-Hertsegovinan rauhan rakentamiseksi luotu malli sopisi hyvin Kosovoonkin.

Bosniassa rauhaa turvaa NATO-johtoinen monikansallinen SFOR-joukko, jolla on YK:n valtuutus. Lisäksi Rehnin alaisuudessa toimii 4 000:n miehen kansainvälinen poliisijoukko, ja maan oikeuslaitosta pannaan kuntoon niinikään kansainvälisin voimin.

- Kosovoonkin pitäisi mennä mahdollisimman laajalla rintamalla, hän sanoi. Rehn piipahti vuorokauden vierailulle Pietariin, jossa hän osallistuu mm. hollantilaisen Sotien tutkimus -säätiön järjestämään konferenssiin.

Ilmaiskujen aika ohi

Rehn arvelee, että ilmaiskuilla ei olisi enää saatu Kosovon tilanteeseen muutosta.
- Niiden aika on mielestäni jo ohi, hän sanoi viitaten myös siihen, että kansainvälinen yhteisö ei ole päässyt yksimielisyyteen niiden käytöstä.

Hän vertasi tilannetta Irakiin, jonne Yhdysvallat iski taannoin.
- Nekään (iskut) eivät johtaneet mihinkään. Rehn varoitti Kosovon tilanteen kärjistymisestä jo vuonna 1995 toimiessaan YK:n ihmisoikeustarkkailijana.

- On muistettava, että myös albaanit ovat tehneet tihutöitä. Alussa asialla olivat kuitenkin serbipoliisit, Rehn kertasi kriisin vaiheita.

Hän raportoi aikanaan YK:lle mm. poliisien raakuuksista albaaniväestöä vastaan. Hän pitääkin tärkeänä, että viranomaisten uudelleenkoulutus järjestetään myös Kosovossa. Satoja vuosia kestäneen vihanpidon seurauksia ei pystytä kitkemään nopeasti.

Pakolaisten kurja jama

Kosovon taistelujen jaloista on tulvinut pakolaisia Bosniaankin - heitä on arviolta 13 000.

Rehnin mukaan vastaanottajamaa ei ole juurikaan pitänyt heistä huolta: tätä on selitetty mm. sillä, että maa on omasta takaakin kurjassa jamassa.
- Esimerkiksi erääseen Coca-Cola-tehtaaseen on sullottu 1 300 ihmistä kuin rotat. Siellä ei ollut lämpöä eikä mitään muutakaan, Rehn kuvaili.

Kosovon kriisin hellittäminen on helpotus Rehnillekin. YK oli valmistautunut evakuoimaan aseettomat poliisinsa Bosnia-Hertsegovinaan kuuluvasta serbitasavallasta.

Rehnin mukaan ilmaiskuja olisi todennäköisesti seurannut kostoiskuja YK-väkeä vastaan.

STT-IA
26.2.1999


ULKOMAAT -SIVULLE