Lakon pitkittyminen ei ole vielä tuonut sovintohaluja



Lennonjohtajalakkoon on yritetty jälleen etsiä sovun eväitä. Osapuolten näkemykset varsinaisessa kiistakysymyksessä eli palkankorotuksista ovat kuitenkin lukkiutuneet täysin paikalleen.


Valtakunnansovittelija Juhani Salonuksen mukaan näkemysero palkka-asiassa on niin suuri, ettei uusien sovintoesitysten antamiselle ole mitään edellytyksiä. Varsinaisen sovittelun jatkaminenkin siirtynee näillä näkymin ensi viikkoon.

Sekä palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava että pääministeri Paavo Lipponen (SDP) vetosivat keskiviikkona lennonjohtajalakon osapuoliin nopean sovun puolesta.

Salonius on tavannut kiistan osapuolia pienemmällä joukolla sekä tiistaina että keskiviikkona.

- Syystä tai toisesta työtaistelutilanne ei ole vaikuttanut osapuoliin sovintohaluja lisäävästi, että siitä olisi vielä apua. Aika ei ole työskennellyt sovinnon hyväksi niin, että osapuolten kannat olisivat lientyneet.

Palkkakysymys on siis täysin lukossa. Vetoapua ei enää ole löydettävissä tekstiasioista tai palkkausjärjestelmistä, sillä ne on jo neuvoteltu. Uusia malleja ei Saloniuksen mukaan ole vireillä.

Jo viidettä viikkoa jatkuvaa lennonjohtajalakkoa ei ole soviteltu viime perjantain jälkeen, jolloin lennonjohtajat hylkäsivät Saloniuksen tekemän sovintoesityksen.

Eväitä lakko-oikeuskeskusteluun

Ay-johtajat olivat huolissaan lakon pitkittymisen seurauksista sopimusyhteiskunnalle.

Liikenne- ja erityisalojen työantajien toimitusjohtaja Pertti Saarela kehotti ohjaamaan vetoomukset lennonjohtajien suuntaan. Hänen mukaansa työnantajapuoli olisi ollut valmis keskustelemaan hylättyjen sovintoesitysten kehittämisestä sovintoa edistävästi.

- Työnantajien suuntaan on ihan turha enää vedota yhtään mitään. Me olemme tehneet voitavamme. Kysymys on pelkästään rahasta ja siitä, hyväksyykö työnantaja sellaisenaan lennonjohtajien vaatimukset, kuvasi Saarela jo ilmeisen tuskastuneena.

Ay-johtajien mielestä työnantajajärjestöt eivät näytä olevan kiinnostuneita lakon nopeasta loppumisesta, vaan ne ajavat lakon siivellä rajoituksia lakko-oikeuteen.

- Keskusjärjestöjen ulkopuolisen pienen ryhmän sinällään pitkä työtaistelu ei kuitenkaan oikeuta demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvaan työtaisteluoikeuteen puuttumiseen. Torjummekin jyrkästi lakko-oikeuden rajoittamisen.

Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto TT on useaan otteeseen lakon aikana vaatinut sovittelujärjestelmän tehostamista ja menetelmiä, joita voitaisiin käyttää työriitojen pattitilanteissa. Johtaja Seppo Riskin mukaan uudistukset voidaan tosin aloittaa vasta lennonjohtajakiista lauettua.

Palkansaajajohtajat pitävät lakkoa monessa mielessä poikkeuksellisena.
- Kyseessä on keskusjärjestöjen ulkopuolinen ryhmä, jonka palkkavaatimukset ylittävät selvästi tulosopimuksen yleisen linjan. Lakkoon on myös mitä ilmeisemmin vaikuttanut työnantajan taitamaton asioiden hoito.

Epävirallista vaikuttamista

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat epävirallisesti keskustelleet sekä keskenään että työtaistelun osapuolten kanssa. Järjestöillä ei ole aikeita tarjoutua mukaan varsinaiseen sovitteluun.

- Asia on nyt sovittelutoimen piirissä. Siihen olisi ulkopuolisten hyvin vaikea mennä mukaan, koska sovittelija tuntee asiat parhaiten ja hän arvioi, jos sovittelun eteenpäinviemiseksi on tarvetta tehdä jotakin poikkeuksellista. Sinne on vaikea muiden hypätä kehään ilman että siinä sitten tehdään vahinkoa suuntaan tai toiseen, Riski totesi.

Käytännössä esteitä keskusjärjestöjen mukaantulolle tuo myös se, että Lennonjohtajien yhdistys on ns. villi eli se ei kuulu mihinkään palkansaajakeskusjärjestöön. Työnantaja Ilmailulaitos on Liikenne- ja erityisalojen työnantajien kautta TT:n jäsen.

STT-IA
3.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE