Ilmailulaitos selvittää mahdollisuutta ostaa lennonvarmistuspalveluja


Ilmailulaitos selvittää mahdollisuuksia ostaa osan lennonvarmistuspalveluista ulkopuolisilta alan yrityksiltä. Ilmailulaitos käy keskusteluja hankkeesta muutaman eurooppalaisen yrityksen kanssa.

Selvitystyö on aloitettu lennonjohtajalakon aikana, mutta käytännössä ulkoistaminen ei ehdi ratkaisemaan lakon aiheuttamia pulmia.

Ilmailulaitoksen lennonvarmistusosaston johtajan Jussi Myllärniemen mukaan selvitykset olisi tehty ilman lakkoakin.
- Tietysti asiat liittyvät ajallisesti toisiinsa, mutta eivät ole muuten syy- ja seuraussuhteessa.

Hänen mukaansa kyse on pitkän tähtäimen suunnittelusta: osittainen ulkoistaminen toisi varmuutta ja joustovaraa erilaisiin ongelmatilanteisiin, olivat ne sitten lakosta tai muusta syystä johtuvia. Lisäväen koulutus on varsin hidas tapa sopeutua, sillä lennonjohtajakurssi kestää 1,5 vuotta.

Ilmailulaitoksen piirissä on pitkään käyty keskustelua mm. suomalaisten lennonjohtajien mahdollisista lähtöhaluista töihin ulkomaille. Jo lähteneistä suuri osa on brittiläisen alan yrityksen palveluksessa.

- Ala kansainvälistyy, rajat häviävät ja suomalaisia siirtyy ulkomaille töihin, niin miksi ei voisi olla toisinpäinkin, Myllärniemi toteaa.

Kilpailukykyiseen hintaan

Lennonjohtajat ovat valittaneet palkkojensa jääneen jälkeen kansainvälisestä tasosta. Alustavien selvitysten mukaan ostopalvelut olisivat kuitenkin hinnoiltaan aivan kilpailukykyisiä, Myllärniemi kertoo.

Hän muistuttaa lennonjohtajien myös valitelleen, että lennonjohtajia ei ole tarpeeksi ja työkuormat ovat kasvaneet liian suuriksi.
- Vaikka ostopalvelut kohdistuisivat tiettyyn viipaleeseen lennonjohtopalveluista, loisivat ne toki samalla muutenkin joustoa ja näin helpotusta työpaineisiin.

Myllärniemen mukaan on vaikea arvioida, minkä kokoisesta viipaleesta ulkoistamisessa voisi olla kyse. Ensi vaiheessa osuus tuskin nousee yli kymmenen prosentin koko lennonjohtokapasiteetista.

Myös aikataulu on auki. Myllärniemi tosin väläyttää, että ostopalveluja voitaisiin käyttää jo esimerkiksi Helsinki-Vantaalle tulevan uuden lähestymislennonjohdon ja sen laitteiston käyttöönottoon. Tällöin kyse olisi jopa lähikuukausista.

Joka tapauksessa kyseeseen tulevat vain paikat, joissa työkielenä voi olla englanti - lähinnä siis suurimmat kentät ja mahdollisesti osa aluelennonjohdoista. Nykyisin kaikilla kentillä edellytetään suomen kielen taitoa.

Muutoin toiminnan pelisäännöt olisivat samat kuin Ilmailulaitoksen lennonjohtajilla. Täällä työskenteleviltä vaadittaisiin edelleen mm. lentokenttäkohtainen kelpuutus.

Ostopalvelujen käyttö on Euroopassa hyvinkin yleistä. Englannissa ollaan parhaillaan yksityistämässä koko lennonjohtopalvelua.

Myös opetusta ostopalveluna?

Lennonjohtajapalveluja tarjoavien yritysten kanssa on myös selvitetty mahdollisuuksia ostaa näiltä opetusta. Lakko keskeytti lennonjohtajien peruskurssin, kun myös lennonjohtajaopettajat ovat lakossa.

Kurssilla olevat 15-18 oppilasta voisivat joko lähteä ulkomaille päättämään opintonsa tai saada ulkomailta opettajan Suomeen.

Näistä oppilaista tuskin löytyy apua lakonaikaisiin järjestelyihin. Peruskurssin jälkeen heiltä vaaditaan vielä kenttäkohtainen kelpuutus.

Ilmailulaitos etsii jo nyt lennonjohtoon lisäapua lennonjohtajista, joilla on voimassa oleva lupakirja, mutta joilta puuttuu kelpuutus tietylle toimipaikalle. Koulutuksessa on kymmenkunta lennonjohtajaa. Koulutus kestää paikasta riippuen kolmesta neljään viikkoa.

STT-IA
2.3.1999

POLITIIKKA -SIVULLE