 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viisasta keskustelua maailmantaloudesta
Seitsemän johtavan teollisuusmaan valtionvarainministerit tapasivat viime lauantaina Bonnin lähellä. Monista asioista keskusteltiin, mutta päätöksiä tehtiin vain rahamarkkinoita tarkkailevasta foorumista.Viime lokakuussa pidettiin G7-maiden johtajien huippukokous kriisitunnelmissa, mutta maailmanloppua ei sitten tullutkaan. Ei edes tammikuussa tapahtunut Brasilian valuuttaromahdus johtanut rahamarkkinoiden lopulliseen kaaokseen. Tällä kertaa ministeritason kokous vietiin läpi rauhallisemmissa tunnelmissa. Euron kehitys ja EU-maiden taloudellinen tila olisivat hyvinkin voineet kohota viime lauantain kokouksen pääkohdiksi, mutta mitään ihmeellistä ei kokouksessa tullut esille. Maailmantalouden kasvunäkymien todettiin huonontuneen edellisestä kokouksesta viime lokakuussa. Japanikin selvisi ilman ryöpytystä, vaikka maan talous ei ole kohentunut sitten viime lokakuun huippukokouksen. Päinvastoin japanilaisia kiiteltiin tehdyistä rakenteellisista uudistuksista ja ekspansiivisesta talouspolitiikasta. Neuvotteluissa keskusteltiin muun muassa köyhien maiden velkojen helpottamisesta, maailmantalouden tilasta ja valuuttakurssien vaihteluväleistä. Lisäksi päätettiin perustaa rahamarkkinoiden valvojien yhteistyötä parantava foorumi. G7-maita ovat Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat. Köyhät maat nopeammin velkajärjestelyynLauantain tapaamisen jälkeen ministerit kertoivat keskustelleensa, miten köyhien maiden velkojen helpottamista voitaisiin nopeuttaa, mutta mitään konkreettisia päätöksiä ei tehty.Ennen kokousta perjantaina Britannian valtionvarainministeri Gordon Brown sanoi tukevansa Saksan ehdotusta velkajärjestelyjen nopeuttamisesta. Brownin mielestä velkojien pitäisi katsoa realistisesti niitä velkamääriä, joistä köyhät maat voisivat selviytyä. Brown halusi ensi vuoden loppuun mennessä kaikki pahoin velkaantuneet köyhät maat mukaan järjestelmälliseen velkojen vähentämisohjelmaan. Samalla veloista unohdettaisiin tulevina vuosina 50 miljardia dollaria. Amerikkalaisia kiukuttaa ulkomaankaupan alijäämäKokouksen lopuksi annetussa julkilausumassa ministerit totesivat, että globaaliset kasvunäkymät ovat huonontuneet huolimatta rohkaisevasta kehityksestä Aasiassa ja rauhallisemmilla rahamarkkinoilla.Yhdysvaltain valtionvarainministeri Robert Rubinin mukaan Japanin ja Euroopan pitäisi piristää kotimaista kysyntäänsä, joka imisi enemmän tuotteita kehittyvistä maista. Viennin lisääminen teollisuusmaihin on vaikeuksiin joutuneille kehityville maille ratkaiseva kysymys. Toistaiseksi Yhdysvaltain markkinat ovat yksinään toimineet maailmankaupan veturina, sillä seurauksella, että tuonti on reilusti ylittänyt viennin. Rubin on jo aikaisemmin varoittanut, että kansainvälinen järjestelmä ei loputtomiin voi ylläpitää nykyistä epätasapainoa, joka on syntynyt kasvun ja avoimuuden erilaisuudesta Yhdysvaltain ja pääkauppakumppanien välillä. Yhdysvalloissa vuotuinen inflaatio pysyy tammikuun tietojen valossa 1,7 prosentissa, mikä poistaa pelkoja Yhdysvaltain koronnostosta. Joulukuussa Yhdysvaltain suuri kauppa-alijäämä yllättäen pieneni kuukausitasolla 15,26 miljardista dollarista 13,79 miljardiin. Saksalla ja Japanilla menee huonostiSaksan talouskehitys näyttää synkeältä. Saksan talous taantui 0,4 prosenttia viime kolmena viimeisenä kuukautena. Saksalaisten yritysten luottamus talouteen on myös viimeisen kahdeksan kuukauden aikana laskenut laskemistaan. Tänä vuonna kasvu uhkaa jäädä jonnekin 1,3 prosenttiin, mikä on alle 2 prosentin ennusteiden ja viime vuoden 2,8 prosentin kasvun.Saksan talous vastaa kolmannesta koko euroalueen taloudesta, joten sen vaikutus on suuri. Myös Ranskan teollisuustuotanto on laskenut joulukuussa, ja Italian talouskasvu on hidastunut voimakkaasti viime kuukausina. Japanissa puolestaan jatketaan kummallisia talouskokeiluja kotimaisen kysynnän piristämiseksi. Viime viikon perjantaina jaettiin 35 miljoonalle ihmiselle uusia ostokuponkeja. Samaan aikaan parlamentin alahuone hyväksyi budjetin, jolla pumpataan talouteen lisää 682 miljardia dollaria samalla kun veroja alennetaan 75 miljardia. Japanin julkisen kulutuksen lisäys on 5 prosenttia. Ekonomisteja valittu politiikka epäilyttää, sillä samalla suuri valtion velka kasvaa entisestään. Japanin rakenteellisia ongelmia julkisen kulutuksen lisääminen ei ratkaise, pikemminkin se voi pahentaa niitä. Foorumi rahamarkkinoiden vakautta tarkkailemaanValtionvarainministerit sopivat rahamarkkinoiden vakautta tarkkailevan foorumin perustamisesta. Saksan keskuspankin johtaja Hans Tietmeyr sai asiasta toimeksiannon viime lokakuun G7-huippukokouksessa, ja nyt hän esitteli ehdotuksensa foorumista, jonka avulla kansainvälisten rahamarkkinoiden säätelijöiden yhteistyötä voidaan tiivistää.Tietmeyerin mukaan yhteistyön vahvistaminen parantaisi osaltaan merkittävästi rahamarkkinoiden toimintaa. Näin olisi Tietmeyerin mielestä mahdollista hyödyntää täydellisesti niitä merkittävät etuja, joita pääoman vapaa liikkuminen tarjoaa kaikille maailmanlaajuiseen rahajärjestelmään osallistuville. Jokaisesta G7 -maasta tulee foorumiin kolme edustajaa, lisäksi liuta edustajia erilaisista kansainvälisistä rahamarkkinoiden valvonta- ja säätelyinstituutioista kuten Kansainvälisestä valuuttarahastosta, Maailmanpankista ja OECD:stä. Yhteensä edustajia tulisi olemaan 35. Foorumin ensimmäisen kolmivuotiskauden puheenjohtaja tulee Kansainvälisestä järjestelypankista (The Bank for International Settlements, BIS). Foorumi kokoontuisi ainakin kaksi kertaa vuodessa ja tarkoitus olisi aloittaa tänä keväänä. Mitään suuria institutionaalisia muutoksia foorumi ei aiheuta. Yhdysvaltain valtionvarainministerin Robert Rubinin mukaan muutamia foorumin yksityiskohtia täytyy vielä selvittää. Ehdotuksesta tullaan vielä keskustelemaan myös ensi kesäkuussa seuraavassa G7 -maiden johtajien huippukokouksessa. Valuuttakurssien vaihteluväleista kiistaaValuuttakursseja koskevat erimielisyydet jäivät kokouksessa edelleen kytemään. Saksan valtionvarainministeri ja kokouksen isäntä Oskar Lafontaine on ehdottanut päävaluutoille eurolle, dollarille ja jenille kiinteitä vaihteluvälejä. Yhdysvallat on vastustanut tälläistä puhetta kiivaasti. Kokouksessa asiasta puhuttiin vain yleisellä tasolla.Julkilausumassaan ministerit totesivat, että valuuttakurssien pitää heijastaa taloudellisia perustekijöitä. Valuuttapolitiikkaan ei siis ainakaan tässä kokouksessa tullut mitään muutoksia. Ministerit sopivat työskentelevänsä yhdessä liian suurien kurssiheilahtelujen ja pahasti väärien vaihtosuhteiden välttämiseksi valuuttamarkkinoilla. Ranskan valtionvarainministeri Dominique Strauss-Kahnin mukaan keskustelu oli keskittynyt enemmän yhteistyön tiivistämiseen valuuttavakauden säilyttämiseksi. Lafontainen mukaan lauantain tapaamisessa Ranska ja Japani tukivat kiinteitä vaihteluvälejä valuuttojen liikkeiden kontrolloimiseksi, kun taas Yhdysvallat oli vastaan. Yhdysvaltain Robert Rubinin mukaan asiasta oli käyty hyvin suoraa keskustelua. Rubin painotti, että G7-maiden valuuttapolitiikassa ei tapahtunut muutoksia. Rubinin mielestä kokouksen julkilausumassa oleva viittaus valuuttavakaudesta nimenomaan ilmaisee nykyisen käytännön jatkumista. Kiinteät vaihteluvälit vaarallisiaKeskuspankkien johtajat ovat myös vastustaneet kiinteitä vaihteluvälejä. Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Alan Greenspanin mielestä vaihteluvälit saattaisivat toimia tarkoitustaan vastaan keinottelijoiden yrittäessä testata vaihteluvälien rajoja.Sirkka Hämäläinen on viime perjantaina todennut saksalaisen lehden haastattelussa osuvasti, että vaihtokurssien vakauttaminen voisi johtaa korkotason heilahteluun, mikä olisi vahingollista investoinneille ja rahapolitiikan uskottavuudelle. Jos Euroopan talous heikkenisi nykyistä enemmän, keskuspankin saattaisi joutua nostamaan korkoja tukeakseen euron arvoa. Tämä puolestaan heikentäisi taloutta entistä enemmän. Saksan valtionvarainministeriö on nyttemmin kehittänyt kiinteitä vaihteluvälejä vaatimattomamman ehdotuksen valuuttojen vakauttamiseksi. Keskuspankkien automaattisen markkinoihin puuttumista sijasta valuuttakurssien suuret muutokset johtaisivat suunnitelman mukaan vain muodollisiin konsultaatiohin G7-maiden keskuspankkien ja valtionvarainministerien kesken. Mikä on oikea korkotaso EuroopassaEuron kurssi on viime viikkoina laskenut. Euroopan hidastuva talouskehitys lisää painetta mahdolliseen koronlaskuun, mikä puolestaan vähentää investoijien kiinnostusta euroon. Samaan aikaan Yhdysvaltain jatkuva talouskasvu on vahvistanut dollaria suhteessa euroon.Saksan valtionvarainministeri Oskar Lafontaine on toistuvasti vaatinut Euroopan keskuspankkia laskemaan korkoja työllisyyden parantamiseksi. Saksassa on työttömiä yli 4 miljoonaa ja talouskasvu heikkenevä. Lafontaine pitää nykyista 3 prosentin korkoa selvästi liian korkeana. Keskuspankki puolestaan katsoo vain inflaation kehitystä, ja siinä suhteessa nykyinen korko näyttää hyvältä. Keskuspankin ekonomistien mielestä oikea keino työttömyyden vähentämiseen olisi työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen. Saksan metalliliiton vastikään lakonuhalla kiristämät, inflaatiota enteilevät palkankorotukset varmasti vähentävät keskuspankin haluja koronalennukseen. Jos Lafontainen ja keskuspankin riita jatkuu, se voi vahingoittaa luottamusta euroon. Korkojen laskusta arveltiin kokouksessa tulevan paljonkin puhetta, mutta Lafontaine piti asiassa matalaa profiilia. Tämä ei sinänsä ole mikään yllätys. Perinteiseen vasemmistopolitiikon tyyliin Lafontaine pitää lehdistön ja äänestäjien edessä ankaraa meteliä, mutta varsinaiset teot jäävät vähiin, onneksi. Lafontainea saattaa toki hillitä sekin, että euroalueen maat eivät suinkaan ole yksimielisesti kannattamassa hänen ehdotuksiaan. Kommentteja euron kurssistaEuron kurssilaskun syynä voi olla muutakin kuin vain Euroopan huono taloudellinen kehitys. Kurssilasku saattaa myös olla luonnollista palautumisliikettä viimevuotisesta eurooppalaisten valuuttojen vahvistumisesta. Aasian ja Venäjän vaikeudet aiheuttivat silloin rahan virtaamisen turvallisena pidettyyn Eurooppaan.Saksan keskuspankin johtaja Hans Tietmeyer sanoi lauantaina, että euro ei ainakaan ole yliarvostettu tällä hetkellä. Hänen mukaansa tärkeää on, että euro saavuttaa luottamuksen pitkällä aikavälillä. The Financial Times tulkitsi tätä puhetta niin, että Euroopan keskuspankissa saatetaan huolestua, jos euro jatkaa laskuaan dollariin nähden. Ennen Tietmeyerin kommenttia Oskar Lafontaine oli ilmoittanut mielipiteenään, että euro ei tällä hetkellä ole vahva eikä heikko. Eurooppalaisten vientiyritysten näkökulmasta Lafontaine on oikeassa, sillä laskeva euron kurssi alentaa vientihintoja ja lisää yritysten hintakilpailukykyä.
HEIKKI JANTUNEN (Lähteet: BBC, The Financial Times, The International Herald Tribune) |
TALOUS -SIVULLE