Oikeusoppineet tyrmäävät Järventauksen



Useat oikeusoppineet tyrmäävät yksituumaisesti ministeri Jussi Järventauksen (kok) ajatuksen, jonka mukaan ilmaista oikeusapua esimerkiksi kettutarhaiskuihin syyllistyneille aktivisteille pitäisi harkita rajoitettavaksi.


Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen ratkaistaisiin näin myös rikostyypin, ei pelkästään tulorajojen perusteella.

Rikosoikeuden asiantuntijoiden mielestä rajanveto eri rikostyyppien välille olisi kuitenkin käytännössä mahdoton, koska monia muitakin rikoksia tehdään yhtä tietoisesti ja suunnitelmallisesti kuin kettutarhaiskuja. Lisäksi rajaus sotisi oikeusvaltion periaatteita ja ihmisoikeussopimuksia vastaan.

Pahimmillaan tulkintaerimielisyydet kävisivät yhteiskunnalle jopa kalliimmiksi kuin nykyinen oikeusapukäytäntö.

Toistuvat ja suunnitelmalliset iskut

Oikeusministeri Järventaus sanoi sanomalehti Pohjalaisen haastattelussa oikeusapua epäoikeudenmukaiseksi, kun iskujen tekijät ovat syyllistyneet tekoihinsa toistuvasti, suunnitelmallisesti ja tietoisina seurauksista sekä siitä, etteivät kykene itse maksamaan kulujaan.

Valtion oikeusapua käsitellään parhaillaan muutenkin oikeusministeriön toimikunnassa, jonka tehtävää Järventaus laajentaisi eläinaktivistien oikeusavun pohtimiseen.

Ministeri itse tarkentaa, ettei kyse olisi pelkästä "kettutyttöpykälästä", vaan yleisemmin vastaavaa rikollisuutta koskevista oikeudenkäynneistä.

Ylitsepääsemättömiä ongelmia

Tapauskohtaiset erikoislait eivät oikeusvaltioon sovikaan, joten erillinen "kettutyttöpykälä" olisi mahdoton ajatus, korostaa Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja, professori Martin Scheinin.

Yleisemmällä tasolla Järventauksen esittämä rajaus taas ei onnistuisi, koska suuri osa rikollisuudesta, esimerkiksi huumausainerikollisuus, on tietoista, suunnitelmallista ja jatkuvaa, Scheinin toteaa.

Perusoikeudet takaavat rikollisille silti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, jos odotettavissa oleva rangaistus on heidän kannaltaan merkittävä.

Turun yliopiston rikosoikeuden professori Eero Backman puolestaan huomauttaa, että Järventauksen esittämiin perusteisiin sopii esimerkiksi autojen varastelu. "Luvatonta käyttöönottoa" harrastavat nuoret tietävät hekin varsin hyvin, ettei heillä ole varaa maksaa aiheuttamiaan kuluja.

Saman yliopiston apulaisprofessori Ari-Matti Nuutila pysyy linjassa: rajaus johtaisi hänen mielestään ylitsepääsemättömiin ongelmiin. Tulkintaerimielisyyksistä koituvat oikeudenkäynnit saattaisivat jopa käydä yhteiskunnalle kalliimmiksi kuin oikeusavun maksaminen nykytapaan.

Nuutila arvioi myös, että jo kansainväliset ihmisoikeussopimukset estävät oikeusavun epäämisen rikoslajin perusteella.

Utriainen: Historia tuomitsee herkästi

Myös Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen hämmästelee Järventauksen lausuntoa. Hän huomauttaa, että määritellessään eläinaktivistien iskut rikoksiksi yhteiskunta on jo osoittanut, ettei se hyväksy niitä.

Utriainen korostaa myös, että kyse on nimenomaan aatteellisesta rikollisuudesta, jota kokemusten mukaan kannattaa kohdella vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti. Muuten on yleensä edessä historian tuomio, sillä ajat muuttuvat nopeasti.

- Se mikä on rikos tänään, voi myöhemmin olla kunniamaininnan arvoinen teko, Utriainen muistuttaa. Hän ottaa esimerkiksi vanhat kommunistioikeudenkäynnit, joiden menettelytapoja nyt arvostellaan.

Utriainen vertaa eläinaktivistien oikeuskohtelua myös kurdijohtaja Abdullah Öcalanin tapaukseen. Öcalaninkin toiminta on ollut suunnitelmallista ja jatkuvaa, ja silti maailma on äänekkäästi huolissaan hänen oikeudenkäyntinsä järjestelyistä.

STT-IA
3.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE