Antisosiaalisuus ja alkoholismi lisäävät naisen henkirikosriskiä

Tämä ilmenee suomalaistutkimuksesta, jossa on selvitetty mielenterveyden häiriöiden suhdetta suomalaisiin henkirikoksiin. Tutkimuksen tekijät ovat lääketieteen tohtori Markku Eronen, emeritus-professori Panu Hakola ja Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian professori Jari Tiihonen.

Antisosiaalisesti persoonallisuushäiriöisen naisen riski tehdä henkirikos on peräti viisikymmenkertainen normaaliväestöön verrattuna. Miehen vastaava riski on hieman yli kymmenkertainen.

Alkoholistinaisen riski on puolestaan lähes nelikymmenkertainen. Alkoholisoituneen miehen riski on samaa luokkaa kuin antisosiaalisen miehen.

Alkoholismi ja antisosiaalisuus ovat molempien sukupuolten kohdalla suurempia riskejä kuin muut mielenterveyden häiriöt. Tekijät kulkevatkin pitkälti käsi kädessä - alkoholisti on usein antisosiaalinen ja päinvastoin.

Osasyy naisten rajumpiin lukemiin on se, että miehen riski tehdä henkirikos on yleisesti ottaen selkeästi suurempi kuin naisen. Muiden mielenterveyden häiriöiden kohdalla sukupuolten välillä ei kuitenkaan ole suuria eroja.

Vainoharhaisuus riskitekijä

Persoonallisuushäiriöisen naisen tai miehen riski tehdä henkirikos on noin kymmenkertainen normaaliväestöön verrattuna, kun mukaan luetaan kaikki erityyppiset persoonallisuushäiriöt.

Skitsofreniaa sairastavan naisen riski tehdä henkirikos on 6,5-kertainen normaaliväestöön verrattuna. Miehen riski on noin kahdeksankertainen. Riskiryhmässä ovat erityisesti sairauden paranoidisia muotoja potevat vainoharhaiset henkilöt, joita oli lähes puolet skitsofreenikkosurmaajista.

Jäljelle jäävät mielenterveyden häiriöt - kuten ei-skitsofreeniset psykoosit, masennuskaudet tai maaniset häiriöt - eivät lisää henkirikoksen tekemisen riskiä tai lisäävät sitä vain vähän. Myöskään älyllinen kehitysvammaisuus ei lisää riskiä.

Tutkimuksen aineistona olivat mielentilatutkimukset, jotka tehtiin 693:lle taposta tai murhasta tuomitulle suomalaiselle vuosina 1984-1991. Tutkituista naisia oli 84.

Tutkimus julkaistiin Archives of General Psychiatry -lehdessä vuonna 1996. Aineisto käsitti noin 70 prosenttia Suomessa tutkimusajankohtana tuomituista henkirikollisista.

Uusijoista lähes kaikki mielenterveysongelmaisia?

Tiihonen ja Hakola ovat tutkineet myös henkirikosten uusijoita. American Journal of Psychiatry -lehdessä vuonna 1994 julkaistu tutkimus käsitti ne 13 uusijaa, jotka olivat tehneet viimeisimmän henkirikoksensa heinäkuun 1988 ja kesäkuun 1991 välisenä aikana. Heistä yksi oli nainen.

Tutkituista kaksi poti skitsofreniaa ja yksitoista oli luokiteltavissa alkoholisteiksi. Alkoholisteista kymmenellä oli antisosiaalinen persoonallisuus.

Tiihonen ja Hakola arvioivat, että henkirikoksen uusijoilla on lähes aina mielenterveyden häiriöitä. He esittävät, että edellä mainittujen lisäksi yleisiä diagnooseja voisivat olla paranoidinen psykoosi ja paranoidinen persoonallisuushäiriö.

Naissurmaajista neljännes häiriötilassa

Psyykkinen häiriö on ensisijaisena vaikuttimena mukana 25 prosentissa naisten tekemistä surmatöistä. Miesten kohdalla lukema on 19 prosenttia.

Asiaa selvitettiin Keskusrikospoliisin ja Poliisiopiston laajassa otantatutkimuksessa, jonka aineistona olivat Suomessa vuosina 1982-1993 tehtyjen tappojen, murhien ja niiden yritysten esitutkinta-aineisto, poliisin kirjaamat havainnot sekä kuulustelukertomukset.

Luvuissa ovat mukana myös tilapäisessä mielenhäiriössä olleet. Lisäksi ensisijaisia vaikuttimia voi yhdessä surmassa olla useampiakin.

Varsinaisesti mielisairaita on eri tutkimusten mukaan seitsemästä kymmeneen prosenttia henkirikollisista.

STT-IA
26.2.1999