 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viikonlopun politiikkaa lyhyestiAho: Työmarkkinapomot vallankahmijoitaKeskustan puheenjohtaja Esko Aho syyttää työmarkkinajohtajia poliittisesta vallanhimosta.- Niin työnantajapuolen kuin ammattiyhdistysliikkeenkin nokkamiehet esiintyvät vaalitilaisuuksissa eturivissä ja yrittävät sanella mitä poliittisten päättäjien kuuluu ja saa tehdä. Lipposen hallituksen kaudella harjoitettu eläkepolitiikkaa on Ahon mukaan varoittava esimerkki siitä miten käy, jos ay-liikkeelle antaa vallan. - Päätös eläkeläisiä syvästi loukanneesta taitetusta indeksistä syntyi käytännössä työmarkkinapöydässä, josta eläkeläisten oma edustus täysin puuttui. - Etujärjestöjohtajat siirsivät laskut maksettavaksi niille, joiden vaatimuksia ja toiveita heidän ei tarvitse vallassa pysyäkseen ottaa huomioon. Ahon mielestä etujärjestöjä on kuultava, mutta määräysvallan tulee säilyä eduskunnassa ja hallituksella.
Backman: Keskusta ja kokoomus pelaavat kaksin korteinHallintoministeri Jouni Backman (SDP) arvostelee keskustaa ja myös kokoomusta kaksin kortein pelaamisesta Itä-Suomen ykköstukiasiassa.Backman sanoi sunnuntaina Maaningalla, että koko Itä-Suomen nostaminen EU:n korkeimpaan ykköstukialueeseen on Lipposen hallituksen selvä tavoite, jonka takana SDP seisoo yhtenäisenä. Samaa ei voi sanoa kahdesta muusta suuresta puolueesta. Backmanin mukaan keskustan europarlamentaarikot Paavo Väyrynen ja Kyösti Virrankoski ovat koko ajan vastustaneet Itä-Suomen ja erityisesti Pohjois-Savon nostamista 1-tukialueeksi. - Edustaja Virrankoski luonnollisesti puolustaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan nostamista 1-alueiksi, mutta hän voisi rehellisyyden nimissä kertoa sen merkitsevän samalla Pohjois-Savon jäämistä tukialueen ulkopuolelle. Näin hän voisi tehdä ainakin Itä-Suomen vaalikiertueellaan.
Backmanin mukaan yllättäen myös kokoomuksen
EU-parlamentaarikko Marjo Matikainen-Kallström
on luvannut Etelä-Pohjanmaalla käydessään
maakunnan nousua ykköstukialueeksi. - Pääsy EU:n ykköstukialueeksi on keskeinen osa hallituksen Itä-Suomi -politiikkaa. Edellisen hallituksen ansioksi jää se, että se sai Itä-Suomen BKT-luvut riittävän alhaisiksi, ministeri korosti.
Vihreät haluavat puuenergiaaPuuenergian käytön lisääminen tuo maaseudulle työpaikkoja ja elinvoimaa, sanoo Vihreän liiton puoluesihteeri Ari Heikkinen.- Vihreät kannattavat kansallisessa metsäohjelmassa olevaa energiapuun käytön lisäämistä 0,8 miljoonasta 5 miljoonaan kuutiometriin.
Suomen metsiin jää hakkuutähteenä 29 miljoonaa
kuutiometriä. Heikkisen mukaan hakkeen käyttö ei ole ongelmatonta: kerääminen on kallista,samoin polttolaitosinvestoinnit. - Maaseudun asuttuna ja elävänä pitäminen on kaikkien yhteinen ponnistus. Puun energiakäytön tuntuva lisääminen tuo maaseudulle jopa 35 000 -40 000 työpaikkaa, mikä hidastaa väen pakkautumista suuriin keskuksiin.
Anttila: Liian laaja hallituspohja vie oppositiolta pelimerkitLiian laaja hallituspohja on tehnyt pääministereistä ja muista hallituksen jäsenistä ylivaltiaita, jotka ovat voineet enemmistön turvin tehdä minkälaisia päätöksiä hyvänsä, moittii keskustan varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila.- Maalisvaalien jälkeen ei hallituksen pidä missään tapauksessa olla näin laaja. Oppositiolle on jäätävä tilaa riittävästi. Sen tilaa on syönyt lisäksi julkisuudessa hallituksen sisäinen oppositio. Sirkka-Liisa Anttilan mukaan ainut, jota hallitus on joutunut kuuntelemaan, ovat palkansaajajärjestöt. - Ilman näitä etujärjestöjä ihmiset ovat olleet sinipuna-Suomessa lähes lainsuojattomia! Heiltä on viety oikeus sairausajan minimitoimeentuloon ja oikeus kansaneläkkeenperusosaan, on leikattu lapsilisiä ja opintotukia, luettelee Anttila.
Gallupselvitys: Suomalaiset haluavat turvallisen yhteiskunnanTurvallinen yhteiskunta on kansalaisille ykkösasia. Suomalaisista 90 prosenttia sanoo rikollisuuden ja väkivaltaisuuden vähentämisen olevan tärkeää, kun he tekevät äänestyspäätöksiä maalisvaaleissa.Vaakakupissa painavat myös sosiaalietuuksien väärinkäytön vähentäminen sekä luonnon-ja ympäristönsuojelu. Suomen Gallup Sunnuntaisuomalaiselle kansalaisten äänestyskäsityksiä. Selvityksen mukaan hyvinvointivaltiota ja yhteisvastuuta arvostetaan edelleen. Valtion vahvaa roolia palvelujen tuottajana pidetään hyvänä. Enemmistö suomalaisista luopuisi lisäksi tuloverojen keventämisestä, jos sillä parannettaisiin työllisyyttä. Vähiten tärkeitä asioita tutkimuksen mukaan olivat julkisten palvelujen yksityistäminen, Euroopan integraation syventäminen ja ydinvoiman lisääminen. Helmikuun alkupuolella tehtyyn mielipidemittaukseen osallistui 930 yli 18-vuotiasta henkilöä.
Ryynänen: Seuraavaan hallitukseen perheministeriEuroparlamentaarikko Mirja Ryynäsen (kesk) mielestä seuraavaan hallitukseen on nimitettävä perheministeri ja perhepolitiikasta on tehtävä ykkösluokan asia.Ryynäsen mukaan lapsiperheiden kasvatusmahdollisuuksia on lisättävä. Vanhemmilla pitää olla mahdollisuus valita myös lasten kotihoito. - Lapsiperheen arkea voidaan helpottaa antamalla fyysistä ja ajallista väljyyttä asuntopoliittisen tuen ja perhepoliittisen osa-aikatyön tai lyhennetyn työajan kautta. Perheen ja työn joustava yhdistäminen on tärkeää myös työtehon ja jaksamisen kannalta, sanoi Ryynänen sunnuntaina Iisalmessa. Tarvitsemme asennemuutosta myös yhteisöllisen vanhemmuuden ja välittämisen suuntaan. Ryynänen muistutti, että lasten ja nuorten väkivaltaisuus, jopa tunteeton raakuus on lisääntynyt hälyttävästi. Suurin syy väkivaltaisuudelle on yhteiskunnan koventunut ilmapiiri ja siitä seuraavat kasvatukselliset ongelmat.
Siimes ihmettelee vihreiden ympäristöverouudistustaVasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes ihmettelee vihreiden vaalien alla esittämää ympäristöverouudistusta. Siimeksen mukaan se perustuu lainalaisuuksiin, joita vain paroni Münchhausen on menestyksekkäästi soveltanut käytäntöön.Vihreät ovat esittäneet, että tulevalla vaalikaudella työn verotusta voidaan alentaa merkittävästi mm. lisäämällä ympäristöverotusta. Kotkassa lauantaina puhunut Siimes arveli, että tässä mallissa talous nousisi ympäristö- ja työllisyysongelmien suosta kiskomalla itseään omasta tukastaan. - Jos ympäristöverot todella tuottaisivat kaikki vihreiden niiltä kaipaamat miljardit, ei luontoa suojeltaisi, vaan sitä itse asiassa sallittaisiin liattavan maksua vastaan. Voidaankin aiheellisesti kysyä, antavatko tällaiset "sottaamismaksut" vihreille vain hyvän omantunnon. Hän kysyi, uskovatko vihreät todella ympäristöverotuksen ns. kaksoishyötyyn, joka kyllä toimii kohtuullisesti teoriassa, mutta ei kovin hyvin käytännössä. - Ovatko vihreät vain tarkoitushakuisesti jättäneet tekemättä rehelliset johtopäätökset omista esityksistään. Esimerkiksi, että mittava tuloveronalennus johtaa väistämättä julkisten menojen - ja siis myös palvelujen ja sosiaaliturvan - leikkaamiseen. Ovatko Vihreät susia lampaiden vaatteissa, Siimes kysyi. Kaksoishyödyn tavoittelua Siimes pitää liian kunnianhimoisena. Sen takia vasemmistoliitto Siimeksen mukaan haluaa hoitaa näitä kahta tavoitetta erikseen.
RKP valitsi euroehdokkaansaRuotsalaisen kansanpuolueen eurovaaliehdokkaiksi on valittu odotetusti eurokansanedustaja Astrid Thors Helsingistä, Pohjanmaan ruotsinkielisten maataloustuottajien toiminnanjohtaja Henrik Ingo Mustasaaresta ja RKP:n nuorisojärjestön edustaja Rurik Ahlberg Helsingistä.Edustajista päätti Pietarsaaressa koolla ollut RKP:n puoluehallitus lauantaina. Puoluehallitus antoi julki myös vaaleja koskevan kannanoton, jossa RKP:tä pidetään hallituksessa tasapainottavana, ylilyöntejä ehkäisevänä voimana. Ylilyöntejä ovat puoluehallituksen mielestä mm. vasemmistoliiton halu ulottaa kiinteistövero maa- ja metsätalousmaahan ja sosiaalidemokraattien ja vihreitten halu korottaa pääomaverotusta. Keskustaa RKP arvostelee luottamuksen romuttamisesta työmarkkinoiden sopijaosapuolten välillä. Kokoomus taas ajaa puolueen mielestä ehdoin tahdoin ydinvoimaa kynnyskysymykseksi.
Uotila: Luottamusmiesten asema vahvistettava laillaTyöpaikkojen luottamusmiesten asemaa on vahvistettava lailla seuraavan hallituksen aikana, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kari Uotila.Työmarkkinoiden muutokset ovat lisänneet paineita Suomen noin 50 000 luottamusmiehelle. Monet pienet työpaikat ovat kokonaan vailla luottamusmiesjärjestelmän antamaa suojaa. Uotila pahoittelee sitä, että asia on hautautunut työsopimuslakikomiteaan. Ilman luottamusmiesten aseman parantamista on turha haaveilla tasavertaisen ja työtekijöiden edut huomioon ottavan paikallisen sopimisen lisääntymisestä työpaikoilla, arvelee Uotila.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE