Neuvotteluja jatketaan ensi viikolla

EU:n maataloudesta ei päästy sopimukseen

Aamulla puoli kuuden aikaan keskeytettyä kokousta päätettiin jatkaa ensi tiistaina. EU:n puheenjohtajamaan Saksan maatalousministerin Karl-Heinz Funken arvion mukaan edistystä tapahtui monilla sektoreilla.

Funke sanoi kokouksen jälkeen, että ainakin määräenemmistöt olisi mahdollista saada muiden kysymysten paitsi maidontuotannon osalta.

Neuvottelujen etenemistä vaikeuttivat viime vaiheessa erityisesti jäsenmaiden maidontuotantoa koskevat erimielisyydet. Suuria periaatteellisia kiistoja on edelleen myös maatalousuudistuksen rahoituksesta.

Maatalousministerit aloittivat viimeisen istuntonsa aamuyöllä kolmelta Suomen aikaa. Kokous keskeytettiin aamulla paljolti neuvottelijoiden väsymyksen vuoksi. Etenkin virkamiehet olivat uupuneita lähes viisi päivää kestäneiden maratonneuvottelujen vuoksi.

Maatalousneuvosto ei pyrkinyt enää aamulla saamaan aikaan kattavaa ratkaisua, vaan monet yksityiskohdat - myös Suomen vaatimukset - jäävät Berliinin huippukokouksen päätettäväksi maaliskuun lopulla.

Maatalousneuvosto toimittaa perjantaina Bonniin kokoontuville EU:n pääministereille selvityksen neuvottelujen tuloksista ja tavoitteista. Paperissa selvitetään lähinnä maatalousbudjetin raameja ja budjettikuria koskevia tavoitteita. Siinä esitetään myös kahden miljardin euron siirtämistä rakennerahastosta maatalouden kehittämiseen tarkoitetuksi määrärahaksi.

Uusien jäsenmaiden liittymiseen varatut menot halutaan pitää erillään muista EU:n rahoista. Pääministerien on tarkoitus käsitellä maatalousratkaisua Bonnissa osana muuta Agenda 2000 -ratkaisua. Eurooppa-neuvoston on määrä tehdä päätökset myös rakenne- ja aluetuista ja itälaajenemisen rahoituksesta 24.-25. maaliskuuta Berliinissä.

Suomi pysyy vaatimuksissaan

Suomi pyrkii edelleen saamaan maatalousratkaisuun mukaan torstain kompromissiesityksestä puuttuvat tuet. Maatalousministeri Kalevi Hemilä (sit) toisti erityisesti öljykasvien viljelyä ja LFA-tukia koskevat vaatimuksensa EU:n maatalousministereiden kokouksessa.

EU:n puheenjohtajamaan Saksan tekemästä välitysehdotuksesta puuttuvat Suomelle tärkeät öljykasvien kuivatustuen korotus ja heikolle tuotantoalueelle myönnettävä luonnonhaitta- eli LFA-tuki. Molemmat ovat taloudellisesti merkittäviä Suomen maataloustuotannolle.

Esimerkiksi öljykasvien viljely muuttuu kannattamattomaksi mikäli siihen myönnetään vain samansuuruinen kuivatustuki kuin viljakasveille.

Hemilän mukaan Suomi vaatii öljykasvien kuivatustuen lisäksi LFA-tukeen sekä tason korotusta että sen laajentamista kattamaan koko Suomi.

- LFA-tuen tasoa esitetään nostettavaksi 250 euroon hehtaarilta nykyisen 200 euron sijasta. Alueellisen 85 prosentin kattavuuden sijaan koko Suomi halutaan luokiteltavaksi heikommaksi tuotantoalueeksi, Hemilä kertoi aamuyöllä kahdenvälisten neuvottelujen päätyttyä.

Kolmas vaatimus koskee ns. vuoristotukea, joka on vaarassa alentua nykyisestä 85 prosentin peltoalasta kattamaan vain 55 prosenttia peltoalasta, lähinnä 62. leveysasteen pohjoispuolella.

Saksa ja Ranska riitelevät rahasta

Maatalousministerit saivat torstaina käsiteltäväkseen kompromissiesityksen, jonka pohjalta Agenda 2000 -ratkaisuun sisältyvä maatalouspaketti yritetään sopia.

EU:n puheenjohtajamaa Saksan tekemä ensimmäinen välitysehdotus noudattaa pääosin komission viime vuonna esittämiä linjauksia. Esityksen kustannukset ylittävät kuitenkin komission ehdotuksen 4,3 miljardilla eurolla.

Maatalousuudistuksen tarkoituksena on varautua EU:n laajenemiseen ja tehdä korkeista hinnoista ja ylituotannosta kärsivä eurooppalainen maatalous kilpailukykyiseksi maailmanmarkkinoilla.

Uudistuksen rahoituskysymykset ovat kuitenkin pahasti auki. Kiistaa käydään etenkin siitä, missä määrin tukea maksetaan kansallisista tai EU:n varoista. Vastakkain ovat etenkin maataloutta rahoittava ja leikkauksia vaativa Saksa sekä mittavia EU-tukia nauttiva Ranska.

Suomi on yhdeksän maan joukossa, jotka kannattavat Itävallan esittämää mallia. Siinä leikattaisiin lähinnä erittäin suurten tilojen saamaa tukea.

Hemilän arvion mukaan voisi olla mahdollista yhdistää Itävallan malli kahden esillä olleen tukien asteittaista alentamista esittävän mallin kanssa. Jälkimmäiset eivät kuitenkaan ole Suomen tarpeiden mukaisia.

Maitokiintiöitä esitetään kaikille

Saksan esityksessä naudanlihan hintaa laskettaisiin vaiheittain 25 prosenttia aiemmin esitetyn 30 prosentin sijasta. Maidon hintaa alennettaisiin 10-15 prosenttia. Viljan takuuhinta alenisi odotetut 20 prosenttia.

Perjantaiaamun neuvotteluissa keskeiseksi nousi kiista maidontuotannosta. Maatalouskomissaari Franz Fischlerin tekemän kompromissiesityksen mukaan kaikki jäsenmaat saisivat 1,5 prosentin korotuksen tuotantokiintiöihinsä.

Lisäksi ongelmamaiksi luokitellut Kreikka, Espanja, Italia ja Irlanti saisivat puolen prosenttiyksikön korotuksen.

Alunperin komissio esitti Suomelle 8,4 prosentin lisäystä maitokiintiöihin. Kiintiötä ei ole pidetty elintärkeänä, sillä nykyiset tuotantokiintiöt ovat riittäneet.

Suomi näyttäisi saavan läpi mm. viljan kuivatustuen sekä maissia korvaavan nurmisäilörehun siirtämisen omaksi kiintiökseen. Maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut täyden kompensaation merkitsevän 770 miljoonaan markan korvauksia maataloustuottajille.

Hemilän arvion mukaan torstain esityksen pohjalta olisi tekniset mahdollisuudet saada katetuksi noin 500 miljoonan markan arvoiset tuet.

STT-IA
26.2.1999