Abi Diarra (kuvassa) on Helsingin kokoomuksen ehdokkaanaMaahanmuuttajat haluavat valtakunnanpolitiikkaanMaahanmuuttajat ovat tulevissa eduskuntavaaleissa ensi kertaa näkyvämmin ehdokkaina. Suomen kansalaisia ollaan ja käytettävissä hyvien asioiden ajamiseen. Yhteisenä nimittäjänä on monikulttuurisuuden, suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen. Onko aika kypsä eduskunnan värinvaihtoon? Bangladeshiläinen Mohamed Kaiser (49) sai poliittisen turvapaikan Suomesta vuonna 1990 ja kansalaisuuden viime kesänä. - Olin Bangladeshin työväenpuolueen keskuskomitean jäsen ja toimin eri kansalaisjärjestöissä. Vankilaan jouduin tekaistuilla syillä, mutta vapauduin maksasairauden vuoksi. Siten kävi ilmi, että olisi parempi lähteä maasta ja otin perheen mukaani. - Hankin Suomessa maisterin paperit ja opettelin suomea. Illat vie nykyään vielä ruotsin kielen opiskelu, koska ilman sitä ei virkamieheksi päästä.
Kaiser toimii uskontojen välisen harmonian
puolesta samannimisessä yhdistyksessä. Vasemmistoliiton listoilla Uudellamaalla oleva Kaiser on islamissa kasvanut. Hän ei kuitenkaan arvele, että Suomessa asuvat ankaramman linjan muslimit häntä äänestävät. Hän kannattaa valtion ja kirkon vallan erottamista toisistaan. - Vasemmistoliiton listalla olen se takia, että puolue kannattaa kestävää kehitystä ja tasa-arvoa. Puolue vastustaa NATO:a ja se on tärkeää.
Monipuolista politiikkaaMogadishulainen Zahra Osman-Sovala (27) tuli Suomeen Somaliasta 90-luvun alussa. Politiikkaan hän heräsi heinäkuussa 1994, kun Turussa oli Pohjoismaiden ja Baltian maiden Naisten Foorumi. Sen jälkeen kuvaan tulivat demarinuoret.- Olen ehdolla eduskuntaan siksi, että kaikkien pitäisi saada nauttia Suomessa myös monipuolisesta politiikasta eikä vain monipuolisesta ravinnosta, kuten meitä valistetaan.
Osman-Sovala ylsi viime kunnallisvaaleissa
Helsingissä varavaltuutetuksi. Ja tuleva
ammattikin on selvä.
Tytöistä nuorin, seitsemän kuukautta vanha
Stefany, menee syksyllä tarhaan. Isosisko, kaksi
ja puolivuotias Arawela, on päivällä hoidossa,
koska Zahra tekee käännöstöitä kotona. - Vaikka Suomessa on 85 000 maahanmuuttajaa, niin 65 000 heistä on avioliiton kautta tullut maahan. - Erityisesti minua huolestuttavat maahanmuuttajanaiset, joista melkein kaikki ovat työttömiä ja usein myös sidottu kotiin.
Suomelta tukea kurdeilleIranin kurdi,kirjailija, lääkäri Alexis Kouros (38) haluaa uskoa, että Suomi ymmärtää kurdien asemaa paremmin kuin moni muu kansakunta.- On kuitenkin hämmästyttävää, että vain vihreät ovat tuominneet Özalanin pidätyksen. Poliittinen moraali on melko heikoilla, jos mihinkään inhimilliseen asiaan ei uskalleta ottaa kantaa.
Kouros on Uudenmaan vihreitten listoilla
sitoutumattomana. - Toivon, että eduskuntaan saataisiin maahanmuuttajien myötä kansainvälisyyttä ja avomielisyyttä, sanoo Unkarissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa opiskellut lääkäri, joka tuli maahan yhdeksän vuotta sitten ja meni täällä naimisiin. - Olen vihreitten linjoilla mm. ydinvoiman vastustajana, mutta haluaisin heitä enemmän antaa rahaa energiatutkimukseen.
NATO:on liittyminen ei Kourosta innosta. Koko
järjestö olisi pitänyt lakkauttaa jo kylmän sodan
jälkeen.
Kouros uskoo rauhan asiaan ja luulee tietävänsä
mitä vastustaa.
Keskiluokan asiat esiinMalista kotoisin on Abi Diarra (42), kokoomusehdokas Helsingin Munkkiniemestä. Viittä vaille psykiatri tekee alan töitä Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.Diarra on ollut Suomen kansalainen yhdeksän vuotta ja kokoomuksen aktivisti kuuden vuoden ajan. Varavaltuutettu, terveyslautakunnan jäsen, eteläisen Helsingin sosiaali- ja terveysjaoston varapuheenjohtaja. - Haluan olla sillanrakentaja ja auttaa ulkomaalaisia olemaan oma-aloitteisia ja näkyvillä suomalaisessa elinkeinoelämässä.
- Ajan keskiluokan asioita, tunnustaa Diarra. - Perheille pitäisi antaa arvoa ja maksaa perheenäideille peruspalkkaa. Terveestä lapsesta kasvaa normaali aikuinen.
Pakollista isyyslomaa ei tarvita, mutta
vapaaehtoista kylläkin. - En ole aktiivinen maahanmuuttajien omissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Me ollaan ulkomaalaisia, siinä on jo riittävästi. Kielen oppiminen on tärkeintä. Tätä ei moni ulkomaalaisista ole kuitenkaan ymmärtänyt. He pääsevät liian helpolla virastoissa, joissa saavat tulkin tai voivat puhua englanniksi.
Elävä esimerkkiArgentiinalainen, parikymmentä vuotta Suomessa asunut Jaime Potenze (49) toivoo kovasti olevansa eduskunnan ensimmäinen maahanmuuttajakansanedustaja.Potenze pyörittää "pohjolaasen" vaimonsa kanssa yhteistä tulkki- ja käännöstoimistoa. Hän on koulutukseltaan taloustieteilijä, mutta Suomesta ei ole koskaan alan töitä löytynyt. Paitsi eri yhdistysten rahastonhoitajana. Se on jäänyt vähän kaivelemaan, ettei ole kelvannut sillä lailla yhteiskunnalle.
Kelpoisuus onkin saavutettu
monivuotisella toiminnalla mm. kehitysyhteistyötä
ja lasten hyvinvointia edistävissä järjestöissä. - On toisenlaisia suomalaisia, joiden ääni ei kuulu mihinkään. Ei meitä tarvitse hoitaa, meilläkin on jotain annettavaa. Sellaista kansainvälisyyttä, jota eivät anna McDonalds, Pizza Hut ja Benettonin vaatteet. Pienyrittäjän verotukseen Potenze haluaisi helpotusta, nykyään ei vielä ymmärretä yrittämiseen sisältyviä riskejä. - Tässä minulla on kytkökseni vihreiden ohjelmaan, jossa korostetaan palvelun parantamista ja pienten palveluyritysten tukemista, selvittää Potenze, sitoutumaton Helsingin vihreitten listoilla. - Haluan myös lapsilleni paremman yhteiskunnan ja toivon, ettei heidän tarvitse kärsiä värinsä vuoksi.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE