Abi Diarra (kuvassa) on Helsingin kokoomuksen ehdokkaana

Maahanmuuttajat haluavat valtakunnanpolitiikkaan



Maahanmuuttajat ovat tulevissa eduskuntavaaleissa ensi kertaa näkyvämmin ehdokkaina. Suomen kansalaisia ollaan ja käytettävissä hyvien asioiden ajamiseen.


Yhteisenä nimittäjänä on monikulttuurisuuden, suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen. Onko aika kypsä eduskunnan värinvaihtoon?

Bangladeshiläinen Mohamed Kaiser (49) sai poliittisen turvapaikan Suomesta vuonna 1990 ja kansalaisuuden viime kesänä.

- Olin Bangladeshin työväenpuolueen keskuskomitean jäsen ja toimin eri kansalaisjärjestöissä. Vankilaan jouduin tekaistuilla syillä, mutta vapauduin maksasairauden vuoksi. Siten kävi ilmi, että olisi parempi lähteä maasta ja otin perheen mukaani.

- Hankin Suomessa maisterin paperit ja opettelin suomea. Illat vie nykyään vielä ruotsin kielen opiskelu, koska ilman sitä ei virkamieheksi päästä.

Kaiser toimii uskontojen välisen harmonian puolesta samannimisessä yhdistyksessä.
- Uskonto antaa ihmisille moraalia. Kaikissa uskonnoissa on hyviä asioita. Teknologia ei sen sijaan ole uskontoa saati kulttuuria.

Vasemmistoliiton listoilla Uudellamaalla oleva Kaiser on islamissa kasvanut. Hän ei kuitenkaan arvele, että Suomessa asuvat ankaramman linjan muslimit häntä äänestävät. Hän kannattaa valtion ja kirkon vallan erottamista toisistaan.

- Vasemmistoliiton listalla olen se takia, että puolue kannattaa kestävää kehitystä ja tasa-arvoa. Puolue vastustaa NATO:a ja se on tärkeää.

Monipuolista politiikkaa

Mogadishulainen Zahra Osman-Sovala (27) tuli Suomeen Somaliasta 90-luvun alussa. Politiikkaan hän heräsi heinäkuussa 1994, kun Turussa oli Pohjoismaiden ja Baltian maiden Naisten Foorumi. Sen jälkeen kuvaan tulivat demarinuoret.

- Olen ehdolla eduskuntaan siksi, että kaikkien pitäisi saada nauttia Suomessa myös monipuolisesta politiikasta eikä vain monipuolisesta ravinnosta, kuten meitä valistetaan.

Osman-Sovala ylsi viime kunnallisvaaleissa Helsingissä varavaltuutetuksi. Ja tuleva ammattikin on selvä.
- Opiskelen Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta tullakseni ulkomaalaisten opettajaksi.

Tytöistä nuorin, seitsemän kuukautta vanha Stefany, menee syksyllä tarhaan. Isosisko, kaksi ja puolivuotias Arawela, on päivällä hoidossa, koska Zahra tekee käännöstöitä kotona.
- Maahanmuuttajia pitää kouluttaa, mutta ennen muuta työllistää. Miten muuten voi tulla jäseneksi työtä arvostavaan yhteiskuntaan.

- Vaikka Suomessa on 85 000 maahanmuuttajaa, niin 65 000 heistä on avioliiton kautta tullut maahan.

- Erityisesti minua huolestuttavat maahanmuuttajanaiset, joista melkein kaikki ovat työttömiä ja usein myös sidottu kotiin.

Suomelta tukea kurdeille

Iranin kurdi,kirjailija, lääkäri Alexis Kouros (38) haluaa uskoa, että Suomi ymmärtää kurdien asemaa paremmin kuin moni muu kansakunta.

- On kuitenkin hämmästyttävää, että vain vihreät ovat tuominneet Özalanin pidätyksen. Poliittinen moraali on melko heikoilla, jos mihinkään inhimilliseen asiaan ei uskalleta ottaa kantaa.

Kouros on Uudenmaan vihreitten listoilla sitoutumattomana.
- Lähdin mukaan kun pyydettiin, sillä epäpoliittista ihmistä ei olekaan. Hiljaisuus on hyväksyntää.

- Toivon, että eduskuntaan saataisiin maahanmuuttajien myötä kansainvälisyyttä ja avomielisyyttä, sanoo Unkarissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa opiskellut lääkäri, joka tuli maahan yhdeksän vuotta sitten ja meni täällä naimisiin.

- Olen vihreitten linjoilla mm. ydinvoiman vastustajana, mutta haluaisin heitä enemmän antaa rahaa energiatutkimukseen.

NATO:on liittyminen ei Kourosta innosta. Koko järjestö olisi pitänyt lakkauttaa jo kylmän sodan jälkeen.
- Vain aseteollisuuden intressit pitävät sitä elossa.

Kouros uskoo rauhan asiaan ja luulee tietävänsä mitä vastustaa.
- Olin kaksi vuotta rintamalla Iranin ja Irakin sodassa.

Keskiluokan asiat esiin

Malista kotoisin on Abi Diarra (42), kokoomusehdokas Helsingin Munkkiniemestä. Viittä vaille psykiatri tekee alan töitä Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Diarra on ollut Suomen kansalainen yhdeksän vuotta ja kokoomuksen aktivisti kuuden vuoden ajan. Varavaltuutettu, terveyslautakunnan jäsen, eteläisen Helsingin sosiaali- ja terveysjaoston varapuheenjohtaja.

- Haluan olla sillanrakentaja ja auttaa ulkomaalaisia olemaan oma-aloitteisia ja näkyvillä suomalaisessa elinkeinoelämässä.

- Ajan keskiluokan asioita, tunnustaa Diarra.
- Minulta aina kysytään, miksi olen musta ja kannatan porvareita. Oletetaan, että pitäisi olla vihreitä tai demareita kannattava ihonvärin perusteella, ihmettelee hän.

- Perheille pitäisi antaa arvoa ja maksaa perheenäideille peruspalkkaa. Terveestä lapsesta kasvaa normaali aikuinen.

Pakollista isyyslomaa ei tarvita, mutta vapaaehtoista kylläkin.
- Sellaisia isyyslomalle pakotettuja ei tarvita, jotka makaavat olohuoneen sohvalla kaljatölkki toisessa ja kännykkä toisessa kädessä. Ovat vain äidille rasitteena.

- En ole aktiivinen maahanmuuttajien omissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Me ollaan ulkomaalaisia, siinä on jo riittävästi. Kielen oppiminen on tärkeintä. Tätä ei moni ulkomaalaisista ole kuitenkaan ymmärtänyt. He pääsevät liian helpolla virastoissa, joissa saavat tulkin tai voivat puhua englanniksi.

Elävä esimerkki

Argentiinalainen, parikymmentä vuotta Suomessa asunut Jaime Potenze (49) toivoo kovasti olevansa eduskunnan ensimmäinen maahanmuuttajakansanedustaja.

Potenze pyörittää "pohjolaasen" vaimonsa kanssa yhteistä tulkki- ja käännöstoimistoa. Hän on koulutukseltaan taloustieteilijä, mutta Suomesta ei ole koskaan alan töitä löytynyt. Paitsi eri yhdistysten rahastonhoitajana. Se on jäänyt vähän kaivelemaan, ettei ole kelvannut sillä lailla yhteiskunnalle.

Kelpoisuus onkin saavutettu monivuotisella toiminnalla mm. kehitysyhteistyötä ja lasten hyvinvointia edistävissä järjestöissä.
- Haluan olla myös monikulttuurisuuden airut. Yhteisen 19-vuotiaan tyttären lisäksi meillä on kaksi adoptiolasta, 4- ja 6-vuotiaat pojat Kolumbiasta.

- On toisenlaisia suomalaisia, joiden ääni ei kuulu mihinkään. Ei meitä tarvitse hoitaa, meilläkin on jotain annettavaa. Sellaista kansainvälisyyttä, jota eivät anna McDonalds, Pizza Hut ja Benettonin vaatteet.

Pienyrittäjän verotukseen Potenze haluaisi helpotusta, nykyään ei vielä ymmärretä yrittämiseen sisältyviä riskejä.

- Tässä minulla on kytkökseni vihreiden ohjelmaan, jossa korostetaan palvelun parantamista ja pienten palveluyritysten tukemista, selvittää Potenze, sitoutumaton Helsingin vihreitten listoilla.

- Haluan myös lapsilleni paremman yhteiskunnan ja toivon, ettei heidän tarvitse kärsiä värinsä vuoksi.

STT-IA
26.2.1999


POLITIIKKA -SIVULLE