"Demokraateilta puuttuu johtaja"

Venäjän liberaalit yrittävät kasata yhteisrintamaa duuman vaaleihin


Venäjän demokraateilta puuttuu valovoimainen johtaja, valittaa pietarilainen politiikan taustavaikuttaja, talousprofessori Sergei Vasiljev. Hänen mukaansa demokraattinen liike kaipaisi selkeää johtajaa ja napakkaa ohjelmaa.

- Venäjällä puoluepolitiikka perustuu johtajiin, ja demokraateilta puuttuu (Juri) Luzhkovin tai (Aleksandr) Lebedin kaltainen johtaja, hän arvioi. Demokraattiryhmien keskinäinen kinastelu on ollut omiaan karkottamaan äänestäjiä - samoin lipsuminen ohjelmajulistuksista.

Nyt tusina liberaalia - tai kuten Vasiljev haluaa sanoa demokraattista puoluetta - yrittää yhteisrintaman muodostamista ennen Venäjän duuman vaaleja.

Yhteistyöneuvotteluissa ovat mukana mm. ex-pääministeri Jegor Gaidarin Venäjän Demokraattinen valinta -puolue, ex-varapääministeri Boris Nemtsovin Nuori Venäjä ja Demokraattinen Venäjä -puolue, jota murhattu kansanedustaja Galina Starovoitova johti.

Grigori Javlinskin johtama Jabloko-puolue ei näillä näkymin tulle mukaan "Oikea asia" -ryhmään, ja Sergei Kirijenkon Uusi voima -puoluekaan ei ole lopullisesti ratkaissut kantaansa.

Vasiljev uskoo, että demokraattirintama voisi kerätä jopa kymmenen prosentin äänipotin vaaleissa.

Yksinään kaikki puolueet jäisivät - Kirijenkon puolue mukaanlukien - todennäköisesti viiden prosentin äänikynnyksen alapuolelle ja siten ilman edustusta duumassa.
- Puolueiden johtajat ovat suitsineet kunnianhimoaan, neuvotteluissa mukana oleva Vasiljev virnisti.

Yhteistyöneuvotteluilla on kiire, sillä venäläiset valitsevat uuden parlamentin joulukuussa. Vasiljev uskoo, että kommunistit säilyttävät jatkossakin vankan aseman kansanedustuslaitoksessa.

- Kommunistien äänestäjistä suuri osa on iäkkäitä, mutta näiden luonnollista poistumaa korvaa ankea taloudellinen tilanne, hän totesi Vetshernij Petersburg -sanomalehden järjestämässä tilaisuudessa Pietarissa tiistaina.

Talouskriisistä hyötyäkin

Venäjän tuoreesta talouskriisistä on ollut Vasiljevin mukaan myös hyötyä sekä valtiontaloudelle että yrityselämälle. Se piristi sekä kotimarkkinayritysten tuotantoa että vientiä. Valtion ruplamääräinen velka puolestaan kutistui reippaasti ruplan romahduksen myötä.

- Tämä unohdetaan usein, muistutti Vasiljev, jonka varsinainen leipäpuu ovat talouskysymykset. Taloustieteen tohtori on opetustyönsä lisäksi toiminut apulaistalousministerinä ja nyt myös Kansainvälisen investointipankin hallituksen jäsenenä.

Hän uskoo, että talouskriisin siemen kylvettiin vuonna 1996, kun valtion budjetti laadittiin pahasti alijäämäiseksi.

Venäjä joutui sen takia täyttämään kassavajetta laskemalla liikkeelle obligaatioita, joille maksettiin kymmenien prosenttien korkoa.
- Valtio otti hirveästi lainaa korkealla korolla samaan aikaan kun inflaatio oli alhainen.

Hän pelkää, että myös tämänvuotinen valtionbudjetti saattaa revetä liitoksistaan.
- Verouudistus on jättimäinen erehdys - se menee väärään suuntaan: verotulot vähenevät ja budjetin epätasapaino kasvaa, hän varoitti.

Tämä kasvattaa hallituksen painetta selviytyä sitoumuksistaan setelikonetta pyörittämällä.
- Jos budjettikriisi muuttuu poliittiseksi kriisiksi, hallitus painaa rahaa kansan rauhoittamiseksi, hän arvioi.

Samalla hän varoitti, että lähiaikojen talouskehitystä on hyvin vaikea ennustaa - jos ilmapiiri ei kärjisty, inflaatiokin saattaa pysyä maltillisissa luvuissa.

STT-IA
26.2.1999

ULKOMAAT -SIVULLE