Kolme titaania taistelivat - naiset kertovat



Eduskuntavaalikampanjassa on vain sivuttu perhepolitiikkaa ja paneuduttu laskemaan kolmen pääministeriehdokkaan, titaanien, sanallisten kisailujen pisteitä.


Eri puolueiden naisjärjestöjen puheenjohtajat pahoittelevat jälkimmäistä ilmiötä, mutta ovat hyvillään kun perheen hyvinvointi on kuitenkin keskustelussa mukana.

Sen pitää kuitenkin merkitä sitä, että vastuun asiasta kantavat naiset ja miehet yhdessä, eikä perinteistä vastuun kantajaa syyllistetä työmarkkinoilta kotiin.

Vanhemmuuden kustannuksia tulisi jakaa työnantajien kesken niin, etteivät rasituksen kohteena olisi vain naisvaltaiset alat. Vihreitten naisten puheenjohtaja Irina Krohn puhuu jopa biologian pohjatietojen päivittämisestä.

Vaalien alla esille nousevista yksittäisistä asioista samapalkkaisuus on naisjärjestöjen kestotavoite. Sen lisäksi päivähoito puhuttaa politiikan naisia lähes yhdellä suulla.

Sosialidemokraattien Liisa Jaakonsaari pelkää, että päivähoitolain saavutuksia voidaan yrittää seuraavissa hallitusneuvotteluissa kyseenalaistaa.

Vasemmistonaisten Suvi-Anne Siimes sanoo, että päivähoitolaki on lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ja myöskin hoivaan. Se takaa naisille taloudellisen itsenäisyyden ja mahdollisuuden työntekemiseen.

Irina Krohn muistuttaa, että nykyisen lain aikaan perheet voivat itse arvioida haluaan päivähoitoon eivätkä viranomaiset.

Kokoomuksen naisten puheenjohtaja Pirjo-Riitta Antvuori muistelee miesten sanoneen, että saittehan te nyt tämän päivähoito-oikeuden, ikäänkuin se olisi vain naisille tarkoitettu juttu.
- Kyllä tässä lapsi-asiassa ovat miehetkin osallisena.

- Miehillehän se on toisaalta suuri helpotus, kun on kypsiä naisia, jotka tuovat oman panoksensa perheen talouteen.

Pitääkö olla kotihoidon vaihtoehtoja

Kristillisen liiton Leena Rauhala arvelee asenteiden vaikuttavan vielä siihen, kumpi vanhemmista jää kotiin hoitaman lapsia ja vanhuksia tarvittaessa, mutta nyt pitää jo elää sellaisessa tasa-arvoisessa maailmassa, jossa on kysymys yhteisöllisestä vastuusta.

Rauhalan mielestä on hyvä, että kristillisillä on tarjota politiikkaan naisia, joilla on monivuotinen kokemus kotirintamalla.
- Haluamme tukea heitä lähtemään kodeistaan vaikuttamaan varsinkin kunnallispolitiikkaan. Koti on yhteiskunnallinen kysymys.

Suvi-Anne Siimes pitää kotihoitoa sinänsä hyvänä vaihtoehtona, mutta näkee siinä valitettavasti hirvittävää takapakkia naisen kansalaisoikeuksille.
- Jos yhteiskunta tukee liikaa naisen jäämistä kotiin, silloin naiset voidaan työmarkkinoillakin nähdä tämmöisenä täytetyövoimana, joka on tilapäisesti töissä ja "oikeasti kotona".

Antvuori suosisi mahdollisuutta palkata kotiin apua.
- Vaikka nuorisobarometreissa 15-vuotiaat tytöt sanovat, että naisena voisivat olla kotona pullantuoksussa, muuttuu mieli kun koulut on käyty ja ammatti saatu. Kyllä suomalainen nainen on töissä myös ensi vuosituhannella.

Perheen ja naisen paineita voitaisiin keventää kotiavulla, oli se sitten siivousta, lastenhoitoa tai vanhusten hoitoa.

Syrjässä olemisen armo on otettu pois

Naisia on näissä eduskuntavaaleissa aiempaa vähemmän ehdokaslistoilla. Moni on jo siitä vetänyt pessimistiset johtopäätöksensä.

Naisministerit ovat kokeneet kovia vaativilla paikoilla viime hallituksissa, mutta naisia ei ole toisaalta vieläkään päästetty todellisille vallankäyttöpaikoille. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan ja talousneuvoston miesvalta on siitä yksi todiste.

Menestykseen uskojien joukossa on Liisa Jaakonsaari, sillä "naisille tärkeät asiat: työllisyys, työaikaratkaisut, koulutus ja monet muut ovat vahvoilla vaaleissa."
- Itse aion pitää esillä ymmärrettävästi tätä työllisyyskysymystä. Työttömyys on se, joka aiheuttaa perheille murheita.

RKP:n naisjärjestön Monica Siren-Aura ennustaa, että naisia saattaisi päästä eduskuntaan viime kertaa enemmän, sen verran naisten osallistuminen on vaalitilaisuuksissa tullut esiin.

Ruotsalaisilla on Pohjanmaalla muuten saman verran naisia ja miehiä ehdokkaina.
- Uudellamaalla tilanne on pahempi. Vaara on näkyvissä, mutta uskon, että naiset ymmärtävät äänestää naisia. Yhteiskunta kuuluu sekä miehille että naisille.

Keskustan Sirkka-Liisa Anttila muistuttaa, että naisjärjestöjen aika politiikassa ei ole vielä ohi.
- Naiselle kynnys lähteä politiikkaan on korkea, korkeampi kuin miehillä. Naisjärjestöjen tärkein tehtävä on avoimesti tukea naisia ja antaa valmiuksia, joita tarvitaan noilla perinteisesti miehisillä alueilla.

Julkinen talous sopii naisille

Naisjärjestöjen vetäjille yhteistä on julkisen sektorin pitäminen naisille tärkeänä ystävänä ja työllistäjänä.

Suvi-Anne Siimeksen mukaan verotuksessa alennukset olisi kohdistettava selvemmin pieni- ja keskituloisille, sillä kohtuullinen veroaste on hinta, joka on julkisen sektorin ystävyydestä maksettava.

Yleiset tuloveron alennukset eivät hyödytä yhtä paljon naisia kuin miehiä, koska naiset ovat pienempituloisia.

Jaakonsaari miettii sellaisten työaikaratkaisujen aikaansaamista, joissa pystytään yhdistämään perhe ja työelämä.
- Työaikapankki, jossa työntekijä voisi mahdollisimman pitkään töiden kärsimättä päättää työajasta ja liukuvasta työajasta, on naisten kannalta ydinkysymys.

- Julkinen sektori on tärkeä ja nyt kun valtiontalous on ensimmäistä kertaa saatu tasapainoon, on mahdollista tarkastella julkista sektoria niin työllisyyden kuin töitten uudelleen järjestämisen näkökulmasta.

Sirkka-Liisa Anttilan mukaan tämän hetken yksi pahimmista ongelmista on 35 000:n hoitoa-alan ammatti-ihmisen oleminen työttömyyskortistossa, kun samaan aikaan työtä kyllä hoitoalalla riittäisi.
- Miksi heille maksetaan työttömyyskorvausta, kun voisivat olla töissä, on tämä hölmöä takinpaikkausta.

- Valtionosuuksia olisi pitänyt leikata vähemmän, koska hoitoalalla on töitä. Pitää vaikka korvamerkitä tietty määrä valtionosuutta, joka on käytettävä hoitoalalle.

Irina Krohn kertaa vihreitten verouudistuksen pyrkivän suosimaan palvelualaa ja parantamaan naisten työllisyyttä.
- Olemme toisaalta sitoutuneet veropohjan säilyttämiseen, sillä julkiset palvelut eli elämänkaarivakuutus on säilytettävä.

Sirkka-Liisa Anttila uskoo hänkin mm. veroporkkanoiden mahdollistavan perheille aikaa vanhemmuuteen.

- Osittain sen takia olemme tukemassa perheministeriä seuraavan hallitukseen. Perhepoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtaja pitäisi olla pääministeri, jolloin saadaan asioille riittävää painoarvoa.

STT-IA
28.2.1999


POLITIIKKA -SIVULLE