Schröder: EU osoitti toimintakykynsä

Lipponen: Suomi saavutti Agenda-tavoitteensa

Agenda-paketti käsittää EU:n rahoituksen vuosille 2000-2006, uudistetut maatalous- ja rakennetuet, sekä tuen Itä-Euroopan hakijamaille. Tarkemmat yksityiskohdat hiotaan nyt virkamiestyönä; johtajat päättivät vain suurista linjoista.

Suomea edusti maraton-neuvotteluissa myös valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.).

Lipposen mukaan Suomi saavutti kaikki tavoitteensa, niin maatalouden kuin rakennerahastojenkin osalta. Suomen nettomaksuosuus kasvaa arviolta 500-600 miljoonaa markkaa vuodessa kun EU:n itälaajentuminen toteutuu, mutta pysyy siihen asti lähellä nykytasoa, eli lähellä tasapainoa.

Suomen nettomaksuasema pysyy Lipposen mukaan kohtuullisena ottaen huomioon Suomen kasvavan vaurauden; se ei nouse yli 0,15 prosentin bruttokansantuotteesta, kun esimerkiksi Saksan maksu on ollut 0,5 prosentin luokkaa.

- Voi sanoa, että tulevalla kaudella Suomen siirtyminen selkeämmin nettomaksajien joukkoon tapahtuu hyvin pehmeästi. Tässä painaa se, että meille tärkeät maatalous- ja aluetukiratkaisut tuottavat meille selvän tuloksen.

Maatalouden korvaukset säilyvät

Maatalouden tuille esitetyistä leikkureista, eli degressiivisyydestä, ei lopulta tullut mitään, muun muassa Suomen vastustuksen takia. Saksa yritti tyrkyttää tukileikkuria vielä torstai-iltana.

- Maatalouspakettia ei avattu tai muutettu sillä tavalla, että olisi koskettu Suomen maatalouden asemaan. Suomen saama neuvottelutulos on edelleen voimassa kompensaatioineen, Lipponen totesi.

Seuraavaksi Suomi lähtee tavoittelemaan luonnonhaitta- eli LFA-tuen kohentamista. Lipposen mukaan keskusteluissa EU:n komission kanssa on esillä sekä tuen tason nostaminen, että tuen laajentaminen koko maan kattavaksi.

Nykyisin tuki peittää 85 prosenttia peltoalasta Suomessa. Lipposen mukaan molemmat tavoitteet ovat toteuttamiskelpoisia. Tämän vuoden aikana on neuvoteltava komission kanssa myös kansallisesta maataloustuesta.

Maatalouspakettiin loppumetreillä tehdyt muutokset merkitsevät kuitenkin, että EU:n maataloustukiuudistus vesittyi ja jäi selvästi aiottua vaatimattomammaksi. Lipponen ei halunnut vielä arvioida, vaikeuttavatko nämä heikennykset EU:n itälaajentumista ja tulevaa WTO-kierrosta. Asiaan palataan vuonna 2002.

Kuutostukialueet saavat ykköstukea

Rakennerahastojen alalla Suomi sai niin ikään tavoitteensa toteutettua, eli nykyinen tavoite 6-alue siirtyy kokonaisuudessaan EU:n runsaimman rakennetuen, tavoite 1:n piiriin. Mukaan tulee nyt koko Itä-Suomi, eli myös Pohjois-Savo.

Pohjois-Suomen kuutosalueet pääsivät mukaan, vaikka ne eivät täytä ykköstuen virallista ehtoa; niiden BKT on yli 75 prosenttia EU:n keskiarvosta. Pitkät välimatkat ja vaikeat ilmasto-olosuhteet katsottiin tarpeeksi pitäväksi perusteeksi suoda poikkeus Suomen ja Ruotsin pohjoisille haja-asutusalueille.

Tukitaso on 1-alueella noin 130-135 euroa henkeä ja vuotta kohden, tavoite 2-alueella alle 50 euroa. Suomen EU:lta saama rakennetuki nousee seitsemän vuoden kaudella yhteensä 2,18 miljardiin euroon eli lähes 13 miljardiin markkaan.

Tuki on Lipposen mukaan tulevalla seitsemänvuotisella kaudella samalla tasolla kuin tänä vuonna.

Lipponen oli erittäin huojentunut siitä, että Agenda-ratkaisu ei lykkääntynyt, jolloin se olisi helposti lipsahtanut Suomen puheenjohtajakaudella neuvoteltavaksi.

- Se on suuri helpotus, koska se riski oli olemassa, Lipponen luonnehti ratkaisun vaikutusta Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen.

Pääministerin mielestä koko Berliinin kokous oli menestys, koska se onnistui ratkaisemaan sekä Agendan että asettamaan Romano Prodin ehdolle komission uudeksi puheenjohtajaksi. EU-maiden johtajat tapaavat seuraavan kerran jo 14. huhtikuuta, kun he kokoontuvat Brysseliin illastamaan Prodin kanssa ja puhumaan EU:n komission uudistuksista.

Turkkilainen basaari

Vihoviimeinen tinkaus käytiin Saksan liittokansleri Gerhard Schröderin ja Espanjan pääministeri Jose Maria Aznarin kanssa. Aznar sai lypsettyä sen, että köyhimmille EU-maille suunnattu koheesiorahasto sai täydennystä.

Saksa tarjosi 15 miljardia, Espanja halusi 20. Riita pantiin poikki hiukan Espanjan puolella, eli tulos oli 18 miljardia.

Nettomaksajien ja -saajien välistä epätasapainoa rukattiin. Britannia taipui lopulta siihen, että sen maksualennus ei koske laajentumismenoja - näin voitiin hieman alentaa muiden suurten nettomaksajien, eli Saksan, Ruotsin, Itävallan ja Hollannin rasitusta.

Kokous päätti myös korottaa jäsenmaille tilitettävää osuutta tulleista, eli ns kantopalkkiota 25 prosenttiin nykyisestä 10 prosentista. Suomelle tämä lisä on hyvin vähäpätöinen, mutta se tasapainottaa Hollannin maksuja, koska jättisatama Rotterdamin kautta kulkee suuri osan Eurooppaan tulevasta laivarahdista.

Schröder: EU osoitti toimintakykynsä

EU:n puheenjohtajamaa Saksan liittokansleri Gerhard Schröder pitää Berliinin huippukokousta erittäin menestyksellisenä. Schröderin mukaan se on erityisesti osoitus EU:n kyvystä tehdä laajoja ratkaisuja.

- Berliinissä pystyttiin valitsemaan nopeasti EU:n komissiolle uusi puheenjohtaja sekä saavutettiin 15 jäsenmaan yhtenäinen kanta Kosovon tilanteesta. Lisäksi saatiin aikaan kauppasopimus Etelä-Afrikan kanssa.

Schröder piti myös saavutettua Agenda-ratkaisua menetyksenä, sillä EU:n budjettikuri säilyi, ja sen kasvu onnistuttiin jäädyttämään inflaation kasvua vastaavalle tasolle. Hän sanoi sopimuksen olevan "hyvä kompromissi".

Myös maatalouspaketti on Schröderin mielestä täysin puolustettavissa. Agendan ansiona on Schröderin mielestä oikeudenmukaisempi tapa jakaa unionin kustannuksia jäsenmaiden välillä. Saksan edelleen korkeana pysyvää omaa maksuosuutta Schröder ei pitänyt "lottovoittona".

Sekä Schröder että aamun tiedotustilaisuuteen osallistunut EU:n komission puheenjohtaja Jacques Santer kehuivat erityisesti jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta.

Schröder sanoi suurten jäsenmaiden ottaneen pienempien ongelmat huomioon. Santer korosti tasapainoa, johon on päästy kaikkien jäsenmaiden tekemien myönnytysten ansiosta.

Kysyttäessä eri maiden kohdalla esiintyneitä neuvottelu-ongelmia, Schröder kieltäytyi kommentoimasta niitä jokaisen maan osalta erikseen viitaten suomalaisiin. Hän ei täsmentänyt oliko Suomi neuvotteluosapuolena jollain lailla erityisen ongelmallinen tai muutoin mieleenpainuva.

STT-IA
26.3.1999