EU:n maatalousuudistusta pienennettiin Ranskan vaatimuksesta



Kaikki EU-johtajat vakuuttivat kilvan tyytyväisyyttään, kun neuvottelut Agenda 2000:sta lopulta saatettiin päätökseen perjantai-aamuna.


Tulokseen pääseminen vaati yhteensä noin 35 tunnin intensiiviset neuvottelut huippukokouksessa - EU-johtajat pakersivat niin keskittyneesti, että juhla-ateriat korvattiin sämpylöillä.

Lopputulos toi vesityksiä aiemmin sovittuun maatalouspakettiin. Saksan ulkoministeri Joschka Fischer arvelikin, että maatalouteen pitää vielä palata ennen laajentumista, koska muuten se kävisi liian kalliiksi.

Kokouksessa päätettiin, että peltokasvien - viljan ja öljykasvien - interventiohinnan leikkausta pienennetään 15 prosenttiin kahdessa erässä, maatalousministerien sopimasta 20 prosentista.

Maitouudistus lykätään aiemmin sovitusta vuodesta 2003 kahdella vuodella vuoteen 2005. Molemmat edellämainitut muutokset vaati Ranskan presidentti Jacques Chirac, joka veti kovaa linjaa maansa maatalouden asiamiehenä.

EU:n maataloustukien menoja on määrä puristaa keskimäärin 40,5 miljardin euron vuositasolle. Päälle näihin summiin tulee vielä inflaatiokorjaus ja 14 miljardia euroa, jotka varataan maaseudun kehittämiseen.

Rakennerahastoille varataan seitsemän vuoden kaudella yhteensä 195 miljardia euroa, josta Suomen saama osuus on 2,18 miljardia.

Rakenneohjelmien lukumäärää leikataan nykyisestä seitsemästä kolmeen. Tavoite 1 tukee köyhimpiä alueita, tavoite 2 taantuvia teollisuusalueita ja maaseudun rakennemuutosta, tavoite 3 ei ole alueeseen sidottu vaan tukee koulutusta ja työllisyyttä missä tarvetta on.

Yhteisöaloitteista rajat ylittävää yhteistyötä edistävä Interreg saa suurimman rahapotin - 29 miljardia markkaa seitsemälle vuodelle. Tämä on puolet yhteisöaloitteiden koko budjetista.

Ohjelma on tärkeä Suomelle, ja sitä on hyödynnetty paljon itärajan ylittävässä yhteistyössä.

Päälle tulee vielä koheesiorahasto, josta tuetaan EU:n köyhimpiä jäsenmaita; Espanjaa, Portugalia, Kreikkaa ja ylimenokauden ajan myös vaurastunutta Irlantia.

Koheesiotuen määräksi tulee 18 miljardia euroa - Saksa esitti viittätoista, Espanja vaati kahtakymmentä.

Nettomaksajien toiveita täytettiin

Nettomaksajien toiveita alennuksista täytettiin antamalla Ruotsille, Itävallalle, Saksalle ja Hollannille ylimääräinen 75 prosentin alennus siitä summasta, jolla ne rahoittavat Britannian maksualennusta.

Rajana on, että tämän alennuksen saavat maat, joiden nettomaksuosuus on yli 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Ruotsin pääministeri Göran Persson oli tulokseen tyytyväinen, ja laski Ruotsin nyt säästävän 125 miljoonaa euroa vuodessa (750 miljoonaa markkaa).

Britannian saama maksualennus on vuodessa noin kolme miljardia euroa - järjestelmä luotiin v. 1984 koska suhteellisen köyhä Britannia joutui maksuissaan epätasapainoon EU-kassan suuntaan.

Syynä oli se, että Britannian maatalous ei juuri hyötynyt EU-tuista. Britannia suostui nyt pieniin muutoksiin, jotka takaavat, että myös Britannia osallistuu itälaajentumisen rahoittamiseen.

Sovittuun pakettiin kuuluu myös lista muita toimia, joilla eri maiden erityistoiveita täytetään. Näihin kuuluu ylimääräisiä tukia mm. Itä-Berliinille, Lissabonille, Hollannille, Irlannille, Ruotsille ja Skotlannille.

Samalla päätettiin muuttaa EU:n rahoituksen perusteita siten, että nykyisestä arvonlisäpohjaisesta jäsenmaksusta siirrytään asteittain bruttokansantulopohjaiseen maksuun, mikä heijastaa oikeudenmukaisemmin EU-maiden keskinäisiä varallisuuseroja.

STT-IA
26.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE