Fidel Castron tytär kirjoitti elämästään Kuubassa


Alina Fernandez oli kymmenvuotias, kun hän kuuli äidiltään Naty Revueltalta olevansa Fidel Castron tytär. Siihen asti tyttö oli pitänyt isänään äitinsä aviomiestä tohtori Orlando Fernandezia, jolta hän on saanut sukunimensä ja joka sieti hämmästyttävän pitkään vaimonsa meuhkaamista vallankumousjohtajan kanssa.

Tieto oli pienelle tytölle sykähdyttävä ja samalla ahdistava. Castro oli tuolloin jo kansallissankari Kuubassa, hänen kiintymyksensä Natyyn oli viilennyt, eikä hän enää juuri suonut aikaansa tyttärelleenkään.

Myös Alinan isänään pitämä tohtori oli jo aiemmin paennut tyttärensä, siis Alinan sisarpuolen kanssa Yhdysvaltoihin.

Kun Alina oli pieni, Castro vieraili hänen kodissaan varsin usein ja hyppyytti tyttöä polvellaan. Mutta silloin teräväpartainen mies oli tälle vain yksi "niistä, joilla on tukkaa naamassaan ja joita näkyy koko ajan televisiossa".

Kerran Fidel lahjoitti tytölle itsensä näköisen nuken, jolla oli parta ja vallankumouksellisten univormu yllään. Alina oli noin kolmevuotias.

Nelikymppisenä Alina Fernandez tuuletti menneisyyden haamuja ulos mielestään kirjoittamalla kirjan elämästään vallankumousajan Kuubassa. Hän pakeni maasta vuonna 1993.

Pari vuotta sitten alkuperäiskielellä julkaistu Lähtö - Fidel Castron tyttären tarina ilmestyi hiljattain suomeksi Otavan kustantamana. Alina Fernandez vieraili viime viikolla Helsingissä kertomassa kirjastaan.

Ironista vihaa

Isänä hän ei Castroa ikävöi, ei ainakaan enää.
- Olen siihen liian vanha, perjantaina 43 vuotta täyttävä ja hyvin kaunis Alina sanoo vaisusti.

Hän kertoo Kuubassa yhä asuvan äitinsä lukeneen kirjan.
- Äiti sanoi itkeneensä ja nauraneensa kolme päivää sen jälkeen. Se oli kaunein saamani kiitos.

Kirjassa Alina ruotii Fidel Castroa ja tämän järjestelmää suorin sanoin ja kepeän ironisesti. Hänen kielensä on verevää ja siinä on ehkä ripaus chileläisen Isabel Allenden romaaneista tuttua mystiikkaa.

- Yritin sisällyttää kirjaan niin paljon huumoria kuin mahdollista, vaikka muistoni ovat enimmäkseen neuroottisia, hän kertoo.

Tapahtumat kuvaavat aikaa vallankumouksen alusta vuoteen 1993, jolloin Alina pakeni. Hänen välinsä Castroon olivat silloin tyystin katkenneet, sillä tytär asettui 80-luvun lopulla julkisesti isäänsä ja tämän luomaa järjestelmää vastaan.
- En tiedä, mitä mieltä hän on kirjasta, en ole kysynyt.

Kirjasta ilmenee, että lapsuuden kontaktit isän ja tyttären välillä olivat lähinnä Castron mielialoista kiinni. Alinalla ei ollut koskaan edes Fidelin puhelinnumeroa, mutta kuitenkin tämä halusi tietää hänen tekemisensä ja vakoili tyttöä avoimesti.

Alina ei juuri nauttinut etuoikeuksia. Muiden kuubalaisten tavoin hänenkään kodissaan ei yleensä ollut ruokaa, eikä sähköä. Mutta hän kävi oloihin nähden hyviä kouluja, eikä häntä koskaan pidätetty toisinajattelijana, vaikka hän vanhempana johti jopa Castron vastaisia mielenosoituksia.

Anoreksiaa ja avioliittoja

Tiedetään, että Alina Fernandez on kärsinyt syömishäiriöistä ja että hänen lapsuudessaan ongelmat oireilivat erilaisina sairauksina. Hän on ollut neljä kertaa naimisissa ja kun hän halusi muuttaa neljännen miehensä kanssa Meksikoon, Castro esti sen.

Hän vaikuttaa edelleen hiukan hermostuneelta ja hänen mustissa silmissään on jotain hyvin surullista, kun hän sanoo lähteneensä Kuubasta tyttärensä vuoksi, joka kuitenkin piti jättää saarelle odottamaan omaa vuoroaan.

- Minun oli pakko saada hänet pois ja tiesin, ettei se onnistu muutoin kuin ulkopuolelta. Siihen tarvittiin paljon rahaa.

Nykyään Alinan 21-vuotias tytär Mumin asuu Miamissa isänsä kanssa ja elää äitinsä mukaan hyvää elämää. Fernandez itse asuu Madridissa, eikä vaikuta kovin onnelliselta.

Hän opiskeli Kuubassa lääkäriksi ja työskenteli myös mallina. Nyt hänen on ollut vaikea saada töitä poliittisen pakolaisen leima otsassaan.

Isän nimi myy

Alina Fernandez on aiemmin sanonut, että kirja kertoo hänen elämästään, mutta Castron nimi siinä myy. Enää hän ei ajattele niin kyynisesti.
- Kirjat ovat hyviä välineitä saada ihmiset näkemään jotain, mitä he eivät muuten voi käsittää.

Fernandez selittää, että Suomessa on varmasti vaikea ymmärtää, kuinka eristetty ja suljettu valtio Kuuba on. Uutisia ja tiedotusvälineitä kontrolloidaan ja ihmisille opetetaan vain yhtä totuutta pienestä pitäen.

Vallankumouksen alkaminen oli Alinan mielestä hyvä asia, mutta se ei onnistunut. Kuubalaiset eivät kuitenkaan osaa katsoa tosiasioita silmiin.
- He eivät ymmärrä tilannettaan ennen kuin pääsevät maansa ulkopuolelle ja voivat katsoa järjestelmää etäältä.

Alina kertoo yrittäneensä kirjoittaa kirjaansa jo Kuubassa asuessaan, mutta siitä ei tullut mitään.
- Olin liian sisällä järjestelmässä, kuten kaikki siellä, hän sanoo nyt.

STT-IA
26.3.1999

ULKOMAAT -SIVULLE