Teollisuus ajaa ydinvoimapäätöstä hallitusohjelmaan - Vaalit käytiin sammutetuin lyhdyin

Teollisuudessa ei anneta juuri arvoa ennen vaaleja tehdylle mielipidemittaukselle, jonka mukaan enemmistö uusista kansanedustajista vastustaa ydinvoiman lisärakentamista.

Uusista eduskuntaryhmistä vain kokoomus on viidennen ydinvoimalan kannalla. 96 uutta kansanedustajaa ilmoitti ennen valituksi tuloaan vastustavansa uuden voimalan rakentamista.

Teollisuuden ja työnantajien energiapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja, vuorineuvos Jyrki Juusela asettaa ehdokkaiden kannanotot omaan ympäristöönsä. Harva oli vaalikampanjan aikana avoimin mielin liikkeellä. Vain äänestysnapin painallus merkitsee jotakin.

TT kutsui jo perinteiseen tapaan puolueiden edustajat energiaseminaariin hetkellä, jolloin hallitusohjelmaa vasta aavistellaan. Teollisuuden tavoitteena on saada ohjelmaan kirjaus kaikkien sähköntuotannon vaihtoehtojen sallimisesta. Se sisältäisi ydinvoiman lisärakentamisen.

Tuontisähkön osuutta ei haluta nostaa nykyisestä noin kymmenen prosentin tasosta 30 prosenttiin, koska sen saatavuuteen ja hintaan liittyy teollisuuden mukaan pitkällä aikavälillä riskejä. Niitä on kaikkien vaikea nähdä juuri nyt sähkömarkkinoiden avauduttua. Töpselistä kuin töpselistä tuntuu tulevan halpaa sähköä.

Ydinvoima löytyy demareiden valikosta

Ydinvoima on ydinkysymys, vaikka sana ydin viivataan yli kauppa- ja teollisuusministeriön ylijohtaja Taisto Turusen mukaan jo sanasta ydinkysymys. Jos ohjelmissa puhutaan siis perusvoimasta, sillä tarkoitetaan yleensä ydinvoimaa.

SDP:n edustajana kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki yhtyi teollisuuden näkemyksiin, jonka mukaan energian hinta on keskeinen kilpailutekijä talouden kolmen tukijalan, metsän, metallin ja teleklusterin menestymisessä.
- Ydinsähkön tuottamisen kaikki puolueet ovat hyväksyneet, kunhan ei rakenneta uutta voimalaa, Kalliomäki sanoi.

Kalliomäen tulkinnan mukaan ydinvoiman lisärakentaminen ei ole suljettu SDP:n "valikosta" pois, vaan on olemassa optiona.

"Vihreät kuuntelee kansan enemmistöä"

Hassi vetosi kansanedustajagallupin lisäsi kansan mielipiteeseen. Lähtökohtana pitäisi olla se, että enemmistö suomalaisista vastustaa ydinvoimaa. Hassi vain näyttää lukeneen uutiset huonosti, sillä viimeisimmän ydinvoimagallupin mukaan enemmistö kansalaisista kannattaa ydinvoiman lisärakentamista.

Hassin mielestä tärkeämpää on miettiä, mikä on se strategia, jolla globaalisti rakennetaan energiapolitiikkaa uuteen uskoon ilmastopolitiikkaa vaarantamatta niin, että köyhät maat ovat mukana. Hassin keskeiseen energiasanastoon kuuluu myös termi ekotehokkuus, jolla tuotetaan enemmän suhteellisesti vähemmällä energialla kuin ennen.

Kultaisesta hetkestä Kioton häkkiin

- Onko sellainen hakemus olemassa vai ei, pirustako minä tiedän, kun emme ole vallan kammareissa, Kääriäinen värisytteli.

Kääriäinen vahvisti, että keskustan mielipiteet jakautuvat ydinvoiman suhteen. Väli-Suomen lehtien julkaisemassa kyselyssä ydinvoiman puolustajia olisi kolmannes uudesta eduskuntaryhmästä. Kääriäinen muistutti, että virallisesti puolue on kielteisellä kannalla.

Kääriäinen antoi reilusti tunnustusta viime vuosien energiapolitiikalle ja sanoi keskustan tukevan voimakkaasti peruslinjausta.
- Se on ollut viisaasti ja vastuullisesti rakennettua riippumatta vallanpitäjien väristä. Nyt vain perussuhde ydinvoimaan on muuttunut.

Kääriäisen mielestä on syytä varautua siihen, että myös energiahuollossa kuluttaja on sittenkin kuningas, joka vaatii eettisesti kestäviä ratkaisuja.
- Kioton häkissä on tehtävä sen suuntaista politiikkaa, Kääriäinen viittasi Kioton ilmastosopimuksen edellyttämiin hiilidioksidipäästöjen alentamisvelvoitteeseen.

Entinen kauppa- ja teollisuusministeri painotti kuitenkin, ettei kannattaisi suurella kiihkolla sulkea mitään energiavaihtoehtoa pois.

Kokoomus rakentaisi lisää ydinvoimaa

Vakavasti hän muistutti, että jos 30 asteen pakkasissa olisi Lapin kyliä jäänyt vaille sähköä kokonaiseksi vuorokaudeksi, puhuisimme näistä asioista toisin. Norrbackin mukaan kriisivalmius ei ole sillä tasolla kuin sen pitäisi olla.

Liikenneministeri Kimmo Sasi (kok.) totesi, että ydinvoimalla tuotetun sähkön määrä on kaksinkertaistunut Ruotsissa tehostamalla voimaloiden toimintaa huolimatta ydinvoiman alasajopäätöksistä. Hän ei ollut täysin vakuuttunut myöskään Saksan ydinvoimaa vastustavan ilmapiirin pysyvyydestä.

Sasin mielestä energiaverojen harmonisointi EU-maiden kesken olisi tärkeää ja Suomen energiaverotuksen rakenne pitäisi säilyttää ennallaan. Sasi korosti, että edullisia sähkön tuotantotapoja ovat vesivoima, ydinvoima sekä yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto.

- Ydinvoimaa tulisi rakentaa lisää, kivihiilen käyttöä pitäisi korvata teollisuudessa sekä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa maakaasulla, kaasuturbiinivoiman sijasta pitäisi säätövoiman tuotantoon rakentaa lisää vesivoimaa, turpeen sijasta pitäisi suosia puupolttoaineita.

Sasi ihmetteli sitä, että ainoastaan ydinvoimasta päättäminen edellyttää valtioneuvoston päätöstä, hänestä nimenomaan myös hiilivoimalapäätökset pitäisi olla valtioneuvoston asioita.

Vasemmistoliitto ei ole ehdottoman kielteinen

Teollisuuden mukaan päätös uudesta ydinvoimalasta pitäisi tehdä puolentoista vuoden kuluessa. Nykytekniikalla 1300 megawatin yksikön rakentamiseen kuluisi 7-8 vuotta ja kymmenisen miljardia markkaa.

Outokummun vuorineuvos Jyrki Juusela pitäisi isänmaallisena tekona joltakin voimayhtiöltä ottaa rakennusurakka harteilleen. Loput rahoituksesta tulisi institutionaalisilta sijoittajilta ja tuotteen eli sähkön myynnistä sen käyttäjille.

MARGIT HARA
26.3.1999