EU:n koulutus- ja tiedesuunta arveluttaa


Helsingin yliopiston rehtori Kari Raivio arvosteli perjantaina yliopistokoulutuksen EU-harmonisointiin tähtääviä pyrkimyksiä. Myös unionin uusi tutkimuksen puiteohjelma ja itseisarvoinen opiskelijavaihto saivat Raiviolta kyytiä yliopiston vuosipäiväjuhlassa Helsingissä.

Puheessaan Raivio nimitti neljän suuren EU-maan yhteistä Sorbonnen julistusta potentiaaliseksi aikapommiksi.

Britannian, Italian, Ranskan ja Saksan opetusministerien viime vuonna allekirjoittama julistus tähtää korkea-asteen opetuksen rakenteelliseen yhdenmukaistamiseen.

Jatkovalmistelu vauhdissa?

Virallisesti koulutus kuuluu EU:ssa kansallisesti päätettäviin asioihin. Käytännössä yhteistyötä on tehtävä ainakin sen verran, että opiskelijoiden tai työntekijöiden opintosuorituksia ja tutkintoja pystytään helposti vertaamaan. Suuret maat tavoittelevat nyt pidemmälle menevää yhteistyötä.

- Sorbonnen julistus ei ole jäänyt vain julistukseksi, vaan tiettävästi jatkovalmistelu sen ehdotusten pohjalta on täydessä käynnissä, sanoi Raivio.

Hänen mukaansa monet ehdotuksista ovat kuitenkin ristiriidassa Suomessa hyväksyttyjen yliopistojen kehittämisperiaatteiden kanssa.
- Tällaista kansainvälistymistä emme tarvitse emmekä halua, Raivio korosti.

Viides puiteohjelma sekava

Juuri alkanutta tutkimuksen viidettä puiteohjelmaa Raivio moitti vaikeaselkoiseksi.
- Pääteemojen otsikoihin on onnistuttu sisällyttämään kaikki nyky-yhteiskunnan ja median kestokliseet, hän irvaili.

Viisivuotisen rahoitusohjelman painavin ongelma on kuitenkin se, että tiede alistetaan tiettyjen ennalta määrättyjen ongelmien ratkaisijaksi.

Lisäksi tutkimusryhmien on oltava sopivan kansainvälisiä ja monitieteisiä onnistuakseen rahanhaussa.

- Tällainen asetelma ei taatusti houkuttele huipputason akateemisia tutkijoita sorvaamaan hakemuksia, joiden pikkutarkkuus ja vaikeaselkoisuus on jo entuudestaan legendaarinen, arveli rehtori.

Hän huomautti, ettei pulma suinkaan ole merkityksetön. EU-veronmaksajille yhteinen tutkimusbudjetti maksaa viidessä vuodessa noin 90 miljardia markkaa.

Vaihtoa vaihdon vuoksi

Myös opiskelija- ja tutkijavaihto pelkän vaihdon vuoksi kummastuttaa Raiviota. Vaikka silkka ulkomailla oleskelu sinänsä on kehittävää, sitä voisi hänen mielestään harrastaa muutenkin kuin opiskellessa.

Hän ehdottaakin, että opetusministeriö palkitsisi rahoituksella vain opintosuorituksissa näkyvää ulkomaanopiskelua. Nyt yliopistot hyötyvät rahanjaossa sen mukaan, moniko opiskelija, opettaja ja tutkija ulkomaille yleensä lähtee.

Tutkijoiden kansainvälisyyttä voisi oikeasti mitata ulkomaisen julkaisutoiminnan ja ulkomaalaisten kanssa laadittujen tutkimusraporttien määrällä, huomauttaa Raivio.

- Kaksiviikkoista tai pitempääkään vierailua ei ole mahdollista erottaa turistimatkasta, vaikka sen yhteydessä olisikin muodon vuoksi pidetty luento tai kaksi, hän suomi.

STT-IA
26.3.1999

POLITIIKKA -SIVULLE