Genomikeskus etsii geenejä tavallisten tautien taustalta

Tätä tehtävää varten Helsingin yliopiston tutkimusyksikköön on saatu huippulaitteistot sekä geenitutkimuksen ja tietojenkäsittelyn huippuosaaminen.

Toiminta rahoitetaan yksinomaan julkisella rahoituksella, jota on saatu Suomen Akatemialta, TEKES:ltä, SITRA:lta ja opetusministeriöltä. Laitteet ja ensimmäisen puolentoista vuoden toiminta nielee rahaa noin 10 miljoonaa markkaa.

Alttiutta taudeille ei kannata seuloa

- Suomalaisessa tautiperimässä esiintyvät yhden geenin taudit ovat jo lähes loppuunkaluttuja ja nyt ollaan huomattavasti vaikeamman haasteen edessä, sanoo genomikeskuksen johtaja Juha Kere.

Tavoitteena on ns. monitekijäisten kansantautien geneettisten osatekijöiden selvittäminen. Useiden kansantautien kuten diabeteksen, astman, reuman ja verenpainetaudin takana on useiden geenien lisäksi myös ympäristötekijöiden yhteisvaikutus.

Kere ei usko, että tietoa sairauksille altistavista geeneistä kannattaisi tulevaisuudessakaan käyttää geeniseulonnoissa. Sen sijaan sairauksiin liittyvien geenien tunnistaminen auttaa esimerkiksi uusien lääkkeiden kehittelyssä. Hän pitää tärkeänä, että tällainen perustieto ei ole vain lääketeollisuuden hallussa.

- Perimää tutkimalla saadaan myös aseita mm. infektiotautien torjuntaan, tarkkailemalla esimerkiksi pöpöjen ja puolustusjärjestelmän kamppailua, sanoo Kere.

Nörteistä bioinformaatikkoja

- Uudet geenit löydetään aina laskentamalleista, eikä laboratorioissa, sanoo diplomi-insinööri Mika Salonoja. Työtä tehdäänkin yhä enemmän tietokoneella ja nörttejä innostetaankin kouluttautumaan myös biotieteisiin.

- Genomikeskuksen käytössä on Pohjoismaiden tehokkain supertietokone Otaniemessä ja parin vuoden kuluttua se korvataan vielä kymmenen kertaa tehokkaammalla koneella, sanoo Salonoja.

Genomikeskuksessa on varauduttu tekemään mm. noin kaksi miljoonaa genotyyppimääritystä vuodessa.

STT-MH
26.3.1999